Kuukausi: tammikuu 2016

Posted on

Sinä olet apuni ja pelastajani

korkealtaHartaasti minä odotin Herraa, ja hän kumartui minun puoleeni ja kuuli huutoni. Hän veti minut ylös syvästä kuopasta, upottavasta liejusta. Hän nosti minut kalliolle, antoi lujan pohjan askelteni alle. Hän antoi suuhuni uuden virren, kiitoslaulun Jumalamme ylistykseksi. Tämän kuulevat monet, tuntevat pyhää pelkoa ja turvaavat Herraan. Ps.40:2-4.

Siinäpä naseva kuvaus uskoontulosta. Siinä on kaikki aidon uskon tunnusmerkit: harras rukous synnintunnon ja sisäisen ahdingon tähden, Jumalan ilmestyminen ja kohtaaminen, jonka seurauksena on pääsy Kristus-kalliolle. Sitten alkavat kiitoslaulut soida.

Valitettavasti nykyään on muotia tulla uskoon eri tavalla: aletaan käydä kirkkokonserteissa, joulukirkossa ja kirkkokahveilla, ja sitten tämän kirkollisen harrastuksen pohjalta luullaan, että ollaan kristittyjä. Lauletaan hartaita virsiä pyhien kuvien alla (joita vieläpä kanniskellaan ympäriinsä jonkin uskonnollisen alkuvoiman innoittamina) ja tehdään uskonnosta sosiaalinen harrastuspiiri, jossa kaikki on ahdettu (tai mitä pikimmin ahdetaan) samaan muottiin – siihen yhteen ja ainoaan yleisesti hyväksyttyyn uskomisen tapaan.

Sinulle, joka etsit Jumalaa ja hänen pelastavaa armoaan, haluan sanoa tänään: on aivan liian monia keskosena syntyneitä. Heidän parannuksensa on jäänyt joko kesken tai kokonaan väliin ja syntinen elämä on lakaistu maton alle, pois näkyvistä. Kirkon ja seurakunnan tarkoitus on luoda mahdollisuus kohdata Jeesusta, mutta kirkoista on tehty liikaa itsetarkoitus ja ihmiset eivät valitettavasti kohtaa niissä useinkaan Jeesusta – vain kirkon (kyseisen kirkkokunnan viranhaltijat ja toimitukset ja sisäiset säännöt). Älä sinä tyydy uskonnollisuuteen, vaan tee sillä tavalla uskostasi totta, että käännyt pois synnistä ja maailmasta ja tulet Jeesuksen tykö. Hän ottaa sinut vastaan ja antaa uuden elämän. Et tarvitse siihen välttämättä mitään kirkkoa, et pappeja, et hartaita säveliä, et mitään herätyskokouksia, joissa sinut syyllistetään ja nujerretaan ja lyödään maahan. Älä anna kenenkään manipuloida itseäsi. Tarvitset vain lujan päätöksen lähteä seuraamaan Herraa ja lujan päätöksen rakentaa tästä lähin elämääsi Kristus-kalliolle. Tarvitset lujan päätöksen rukoilla ja lukea Raamattua joka päivä. Tarvitset lujan päätöksen seurata Raamatun ohjeita, vaikka pitäisi mennä julkisesti uskovien kasteelle…

Luovuta elämäsi Herran Jeesuksen käsiin ja hän näyttää sinulle tietä. Hän kantaa sinua vaikeuksien yli, myös niiden vaikeuksien yli, joita toiset uskovat kasaavat tiellesi (varaudu siihen). Herra Jeesus on uskollinen ja hän antaa sinulle enemmän kuin maailma, enemmän kuin mikään ihmistekoinen seurakunta, enemmän kuin mikään kirkkokunta loistokkaine temppeleineen. Hän antaa sinulle elämän ja kaiken, mitä elämään ja jumalisuuteen kuuluu.

Minä olen köyhä ja avuton, mutta sinä, Herra, pidät minusta huolen. Sinä olet apuni ja pelastajani. Jumalani, älä viivy! Ps.40:18.

Posted on

Takiaispuolueen jäsen

takiainenLapsena leikin kahden magneetin kanssa. Ne olivat sellaisia sauvamagneetteja, joissa toinen pää oli punainen ja toinen sininen. Jos yritin laittaa siniset päät yhteen, ne hylkivät toisiaan ja tarvittiin voimaa niiden saamiseksi kosketuksiin toistensa kanssa. Jos taas käänsin sinisen pään toisen sauvan punaista kohti, ne vetivät toisiaan puoleensa ja kopsahtivat yhteen. Toinen sauva jäi kiinni toiseen eikä pudonnut siitä hevillä irti, vaan roikkui vetovoimansa avulla kiinni toisessa sauvassa kuin takiainen.

Tämä on hyvä kuva ihmisestä, joka tulee Jeesuksen luo. Hän kääntyy parannuksessa Jumalan puoleen, toisin sanoen hän kääntää (syntisen) miinus-napansa Jumalan plus-napaa (ristiä) kohti ja tapahtuu mielenkiintoinen vetovoimailmiö – kops ja sen jälkeen roikut kiinni Kristuksessa kuin takiainen. Me uudestisyntyneet uskovat olemme siis Kristuksen ”takiaispuolue”…

Näemme toisinaan ihmisiä, jotka eivät millään ota vastaan evankeliumia. He vastustavat sitä kuin plus-pää toista plus-päätä. Jumalan vetovoima ei kykene vetämään heitä puoleensa, sillä he ovat valinneet väärän asennon ja suunnanneet itsensä poispäin Jumalasta. He eivät kykene näkemään oma miinus-puoltaan ja kääntämään sitä Jumalan vetovoimaisinta elementtiä eli ristiä kohti. Toisinaan käy ilmi, että he eivät näe mitään vikoja itsessään, vaikka ne paistaisivat räikeästi muiden silmään. Silloin voi olla kysymys myös luonteen ongelmasta, josta käytetään termiä ”narsistinen luonnehäiriö”.

Kuningas Daavid ei ollut vähääkään narsistinen luonne, vaan eli hurskaasti. Mutta hänellekin sattui kerran paha lankeemus. Kun hän joutui siitä tilille, hän oli valmis parannukseen. Hän rukoili:

Pese minut puhtaaksi rikoksestani ja anna lankeemukseni anteeksi. Minä tiedän pahat tekoni, minun syntini on aina minun edessäni. Ps.51:4-5.

Daavid osasi sanoittaa omia sieluntilojaan ja pukea sanoiksi oman katumuksensa. Hän osasi rukoilla sydämeenkäyvästi ja voimme ottaa mallia hänen rukouksestaan. Daavid ikään kuin kädestä pitäen vie meitä syntisiä Jumalan kasvojen eteen tekemään parannusta. Se voi olla kipeää ja se voi kestää. Toivumme kenties hitaasti, jos muut meitä syyttävät, mutta toivumme vielä kivuliaammin omista virheistämme. Mutta jos opimme tätä, saamme myös kokea todeksi:

Murtunut mieli on minun uhrini, särkynyttä sydäntä et hylkää, Jumala. Ps.51:19.

Antakoon Herra sinulle tänään anteeksi. Antakoon hän sinulle rauhan. Antakoon hän sinulle armonsa ja vetäköön hän sinut yhteyteensä, Kristuksen pelastavan armon yhteyteen, niin että jäät siihen kuin magneetin vetämänä. Pysy siinä ja ankkuroi itsesi häneen, onhan hän kaikkien ihmisten pelastaja, varsinkin uskovien. 1.Tim.4:10.