Epäonnistuneelle

rataEpäonnistumisen tunne voi tulla. Jo kasvuiässä saatamme kokea monenlaista keskenkasvuisuutta ja alisuoriutumista koulumenestyksessä. Aikuisina emme ole jaksaneet kunnostautua kasvattajina tai suoriutua kunnolla työpaikalla. Olemme epäonnistuneet aviopuolisoina.

Ehkä en maininnut sinun elämäsi kipeintä aluetta vielä? Koetko epäonnistuneesi hengellisessä työssä? Voin lohduttaa sinua: kaikki kokevat niin. Siis ne, jotka uskaltavat yrittää. Hengellinen työ on maailman vaativinta ja jos siinä olet alisuoriutuja, niin ei haittaa. Kukaan ei ole täydellinen, kukaan ei saa suuria tuloksia aikaan, kaikki olemme ”epäonnistujia”. Jeesuksenkin hyvin alkanut hengellinen työ päättyi häpeäpaaluun. Vai päättyikö? Eikö se varsinaisesti vasta alkanut siitä? Ehkä sinunkin pitää epäonnistua, kokea tappioita, joutua pohjamutiin oman näkysi ja kutsumuksesi kanssa ensin ja vasta sitten Jumala voi uskoa sinulle tuloksia? Ehkä ne työn hedelmätkin sitten näyttävät enemmän Jumalan armon aikaansaamilta, kun sinun oma pätevyytesi on ensin käytetty loppuun?

Ole turvallisella mielellä, päätä olla Jumalan hullu eli jatkaa työtä, vaikka olet umpikujassa ja voimat on loppu, voitelu kadoksissa, pettymys päällimmäinen tunteesi. Päätä olla Jumalan hullu ja mennä eteenpäin, olla uskon isän, Aabrahamin, kaltainen: Abraham toivoi, vaikka toivoa ei ollut (Room.4:18). Sillä:

Usko on sen todellisuutta, mitä toivotaan, sen näkemistä, mitä ei nähdä (Hepr.11:1).

Virvoituksen aika

peuraPyytäkää Herralta sateita, pitkälle kevääseen saakka! Herra nostattaa tuulispäät ja pilvet, hän lähettää sadekuurot. Hän antaa viljan viheriöidä jokaisen pellolla. Sak.10:1.

Jumalan sana toimii monella tasolla ja tässäkin Sakarjan kirjan jakeessa kuulen hengen puhetta, joka koskee herätyksen aikaa. Siinä on useita näkökulmia sellaiseen virvoituksen aikaan, joita kutsumme herätyksiksi. Herätysten aikana tyypillisesti tapahtuu niin, että Herra uudistaa ensin seurakuntansa. Pyhän Hengen vuodatus alkaa seurakunnan keskeltä ja kun seurakunta on uudistunut, herätys leviää seurakunnan ulkopuolelle. Ensimmäinen näkökulma on: pyytäkää.

Nyt kun viimeisestä kunnon herätyksestä alkaa olla kohta 40 vuotta, on kaipuu Jumalan Hengen vuodatuksen ja läsnäolon kokemiseksi voimakkaasti kasvanut ainakin minun sydämessäni. Niin kuin peura janoissaan etsii vesipuroa, niin minä kaipaan sinua, Jumala. Ps.42:2. Herätys on jotakin, mitä ei voi ihminen tehdä – se on Jumalan armoa ja suurta lahjaa. Jumalan kansan rukous ja sydämen kaipaus ovat tässä kuitenkin tärkeitä. Kun tartumme Jumalan sanan lupauksiin, saamme kokea, että ”Herra lähettää hengen sateet”.

Tuossa lyhyessä jakeessa puhutaan myös pellosta. Rivien välissä siinä puhutaan viljelijästä, joka on muokannut peltoaan ja kylvänyt siihen siemenen – nähnyt vaivaa. Meidänkin tulee nähdä vaivaa evankeliumin työssä ja Jumalan sanan esillä pitämisessä. Se on yhtä tärkeätä kuin rukous. Kun näemme vaivaa Jumalan valtakunnan hyväksi, voimme tarttua Jumalan sanan lupaukseen: hän antaa viljan viheriöidä myös minun pellollani.

Olkaa siis vahvoja ja järkähtämättömiä, rakkaat veljeni, ja tehkää aina innokkaasti Herran työtä. Tietäkää, ettei Herra anna teidän työnne mennä hukkaan. 1.Kor.15:58.

Näin voi yksi lyhyehkö jae Raamatusta opastaa meitä hengen maailmaan ja neuvoa meille, miten Jumala ajattelee. Näemme tässä Sakarjan näyssä Jumalan toimivan vaiheittain ja voimme sisäistää sen näyn ja itsekin edetä vaiheittain, askel askeleelta eteenpäin siitä, missä nyt olemme.

Ottakaamme opiksemme, pyrkikäämme tuntemaan Herra! Hän tulee, se on varmaa kuin aamun koitto. Hän tulee kuin sade, kuin kevätsade, joka kastelee maan. Hoos.6:3.