Oletko sinä joutunut suremaan läheisesi itsemurhaa? Jotkut ovat joutuneet. Läheisen itsemurha aiheuttaa usein syyllisyyttä ja kipeitä miksi-kysymyksiä. Emme aina ymmärrä, miksi joku ajautuu niin epätoivoiseen tekoon, että riistää oman henkensä.
Jotkut kestävät elämän paineita paremmin kuin toiset. Monet, jotka harkitsevat itsemurhaa, eivät kuitenkaan sitä tee. He löytävät yleensä jonkin syyn elää. Joskus lapset tai lapsenlapset voivat tuoda sellaisen toivon kipinän masentuneelle. Joku löytää elävän uskon Jumalaan ja sen toivon, mikä Raamatun sanasta nousee. Näemme sanasta myös ihmisen pimeän puolen.
Hän vainosi köyhää ja avutonta, ajoi murtuneen ihmisen kuolemaan. Ps.109:16.
Psalmi 109 on otsikoitu ”syyttä syytetyn rukous” ja sellaisenaan se kuvaa kenen tahansa ihmisen tuntoja, kun hän kokee olevansa vainottu ja syytetty. Mutta siinä on myös kysymys Juudaksesta ja Jeesuksesta. Siinä on kysymys Saatanasta ja Kristuksesta, pahan ja hyvän taistelusta. Siinä on kysymys veljiemme syyttäjästä, joka syyttämisellään, vihan lietsonnallaan ja kaikenlaisella myrkyn kylvämisellään haluaa ajaa ihmisiä epätoivoon.
Sinun ja minun kohdallani on kysymys siitä, kumman kanssa haluamme tehdä yhteistyötä. Haluammeko olla syyttämässä ihmisiä (jotka voivat olla aika viattomia), vainoamassa heitä (vaikka meidän pitäisi itse asiassa olla heille kiitollisia) ja ajamassa heitä jotenkin pois yhteisöstämme (vaikka Jumala haluaisi heidän nauttivan arvonantoa keskuudessamme)? Haluammeko olla itse jotakin suurta ja merkittävää ja tärkeässä asemassa ja syrjäyttää toiset ja tehdä tyhjäksi heidän unelmansa ja polkea lokaan heidän maineensa ja kunniansa? Olemme vakavan kysymyksen edessä. Joskus seuraukset havainnollistavat meille asian vakavuuden. Varsinkin, jos käy niin – tahallisesti tai tahattomasti – että itsekeskeisyytemme tai oikeassa olemisemme takia ja kovan sydämemme vuoksi ”ajamme murtuneen ihmisen kuolemaan”.
Niinpä rohkaisen sinua tänään suhtautumaan armollisesti kanssamatkaajiisi. Minä joudun myöntämään, että en ole aina onnistunut siinä, et ehkä sinäkään. Mutta tänään voimme vahvistua uskossa ja olla päättäväisiä Jumalan armon ja hyvyyden edustajia – Kristuksen lähettiläitä. Voimme lakata syyttämästä, voimme lopettaa kaiken vainoamisen, voimme alkaa rukoilla vihamiestemme puolesta. Voimme antaa rikkoneille synninpäästön. Voimme sanoa Kristukselle, joka on kaiken hyvän antaja ja täydellisen rakkauden lähettiläs, joka on täynnä armoa ja totuutta: ”Tässä olen, lähetä minut! Lähetä minut tänään osoittamaan armoa, antamaan anteeksi, tekemään hyviä tekoja, rohkaisemaan masentuneita.”
Aamen, hän voi sen tehdä ja saada meissä aikaan. Kaikki minä voin hänessä, joka minua vahvistaa. Fil.4:13 KR38.
Usko kasvuun 