Kuukausi: huhtikuu 2016

Voi paimenia, jotka hävittävät ja hajottavat minun laitumeni lampaat!” sanoo Herra. Sen tähden Herra, Israelin Jumala, sanoo minun kansani paimenille: ”Te olette hajottaneet laumani, päästäneet lampaani omille teilleen ettekä ole pitäneet niistä huolta! Mutta minä kyllä pidän huolen teistä: minä vaadin teidät tilille pahoista teoistanne.” Jer.23:1-2.

Raamatussa on paljon Jumalan nuhtelua ihmisille. Jotkut epäuskoiset ihmiset vetoavat siihen, että he eivät jaksa lukea kirjaa, joka on täynnä Jumalan vihaa. Viisas ihminen ottaa Jumalan puheen vakavasti ja valvoo itseään, ettei elä samoissa synneissä, joista sana ojentaa. Tämäkin paimenia koskeva sana on tärkeä. Huomaamme, että Ps.23 ja Jer.23 ovat sukulaisia keskenään. Molemmissa on pääosin sama viesti: Herra on minun paimeneni ja hän valvoo jokaista alipaimenta, että he toimivat hänen sydämensä mukaan. Jos eivät toimi, sapiskaa tulee.

Turvallista. On todella hyvä tietää, että taivaassa on Hyvä paimen, joka kaitsee lampaitaan ja huolehtii, että näillä on hyviä paimenia. Pahat paimenet saavat satikutia ja heidät pannaan jopa viralta. Oletko sinä kohdannut uskonelämäsi aikana pahoja paimenia? Minä olen ja olen myös nähnyt, että heitä on laitettu sivuun.

Ainoa tosi uskollinen ja täydellinen paimen meillä on taivaassa – Jeesus Kristus. Jos kaipaamme paimennusta, kannattaa kääntyä hänen puoleensa. Kannattaa pyytää häneltä, että hän antaisi meille sydämensä mukaisia paimenia, esirukoilijoita ja uskon ystäviä. Voimme vedota Raamatun lupaukseen:

Minä annan niille paimenia, jotka huolehtivat niistä. Enää ne eivät pelkää eivätkä säiky eikä yksikään niistä joudu hukkaan, sanoo Herra. Jer.23:4.

Kun Jumala sanansa kautta nostaa esiin epäkohdan, hänellä on myös takataskussaan valmiina ratkaisu. Hän ei pelkästään rankaise ja nuhtele, hän myös korjaa tilanteen. Pahat paimenet korvataan hyvillä. Hajotettu lauma kootaan jälleen. Hätääntyneet lampaat saavat rauhoittua. Väkivaltaiset isännät korvataan vanhurskailla. Mutainen vesi korvataan kirkkaalla vedellä. Nälkäiset saavat syödä. Eksynyt lammas kannetaan takaisin laumaan.

Hän kuljettaa mukanaan työnsä palkkaa, johdattaa laumaa, jonka on omakseen hankkinut, paimenen lailla hän kaitsee sitä, omin käsin hän kokoaa sen yhteen. Karitsoita hän kantaa sylissään, emolampaita hän ohjailee eteenpäin. Jes.40:10-11.

Olen ollut mukana monissa seurakunnan kokouksissa ja pienryhmissä, joissa on enemmän lannistettu kuin rohkaistu. Oikeaoppisuus ja siihen liittyvä kiivailu on omiaan lannistamaan ihmisiä. Mielipide-erot nostattavat joskus hyökyaaltoja, jotka suorastaan hukuttavat ihmisiä.

Paavali kehottaa: Me emme saa lyödä laimin seurakuntamme yhteisiä kokouksia, niin kuin muutamilla on tapana, vaan meidän tulee rohkaista toisiamme, sitä enemmän mitä lähempänä näette Herran päivän olevan. Hepr.10:25. Käännöksessä on tekstiin lisätty sana ”seurakunta”, vaikka alkuteksti puhuu vain uskovien yhteen kokoontumisesta, mutta siinä nousee selvästi esille yhteen kokoontumisen tarkoitus – rohkaista toinen toistaan. Rohkaisun saaminen on yhteen kokoontumisen yksi keskeinen tarkoitus. Rohkaisun tulee nousta ennen kaikkea Jumalan sanasta, evankeliumista. Mutta myös opetuksen tulisi olla myönteistä, kannustavaa ja rohkaisevaa. Liian paljon on kaikenlaista alaspainamista, lannistamista, syyttämistä, nöyryyttämistä ja jopa häpäisyä. Valtava kilpailuhenki, joka hallitsee varsinkin miehiä, luo myös seurakunnan keskellä helposti sellaisia painiotteluita, joissa joku joutuu kasan alimmaiseksi. Emmehän me halua sellaista kuvaa luoda Jumalan seurakunnasta?

Rukoilen Jumalaa ja toivon sydämestäni, että saat näistä ”siruista” sellaista hengellistä ravintoa, joka rohkaisee ja kannustaa sinua menemään eteenpäin uskon tiellä ja oman kutsumuksesi toteuttamisessa. Joosuan kirjassa esiintyy neljä kertaa kehotus ”ole rohkea ja luja” (Joos.1:6,7,9,18). Odotan ja toivon hartaasti, että et joudu millään tavoin häpeään vaan voit nyt niin kuin aina ennenkin olla rohkea ja tuottaa kunniaa Kristukselle! (Vrt.Fil.1:20).

Sanoinhan jo, että teillä on sija meidän sydämessämme, niin että haluamme teidän kanssanne elää ja teidän kanssanne kuolla. 2.Kor.7:3.