Kuukausi: heinäkuu 2016

Jeesuksesta sanotaan Raamatussa: Jumala on korottanut hänet yli kaiken ja antanut hänelle nimen, kaikkia muita nimiä korkeamman. Jeesuksen nimeä kunnioittaen on kaikkien polvistuttava, kaikkien niin taivaassa kuin maan päällä ja maan alla, ja jokaisen kielen on tunnustettava Isän Jumalan kunniaksi: ”Jeesus Kristus on Herra.” Fil.2:9-11.

Tämän jakeen valossa on järjetöntä elää jumalattomasti ja olla kielteinen uskonasioita kohtaan. Ihminen ei koskaan auta itseään elämällä epäuskossa. Hänen ylpeytensä, joka sanoo ”minä tiedän paremmin, ei Jumalaa edes ole” on typeryyttä. Kerran on kaikkien epäuskoisten ihmisten ja ateistienkin pakko tunnustaa, että uskovat olivat oikeassa, heidän on pakko myöntää, että Jeesus on Herra eikä riitä edes huulilla annettu tunnustus – on pakko polvistua.

Miksi emme siis tekisi sitä jo nyt – vaikka heti? Sinäkin voit siellä netin ääressä hiljaa sanoa ”Totisesti, Jeesus on Herra”. Sinäkin voit siellä vaikka varmimmaksi vakuudeksi polvistuakin ja sanoa: ”Jeesus Kristus, sinun nimesi on korkein. Haluan kaikesta sydämestäni palvella sinua, ota minut omaksesi ja opeta minulle polkusi jo nyt, tänä päivänä. Anna syntini anteeksi. Auta minua, että osaan koko elämäni tästä päivästä eteenpäin palvella Jumalaa elävässä uskossa ja anna minulle myös rohkeutta tunnustaa uskoani ihmisten edessä. Kiitos, että sinä olet armollinen ja laupias ja rakastat minuakin, viet minutkin pelastuksen tuntemiseen Jeesuksen Kristuksen rakkauden tähden. Aamen.”

Kääntykää Herran puoleen, huulillanne vilpittömät sanat, sanokaa hänelle: ”Anna kaikki meidän syntimme anteeksi ja ota vastaan paras lahjamme: me tuomme sinulle uhriksi rukouksemme, huultemme hedelmän.” Hoos.14:3.

Hänen armonsa on runsas, hän voi sinut lunastaa. Ps.130:7.

Eihän yksikään ihminen tule Jumalan edessä vanhurskaaksi lain käskyjä noudattamalla. Lain tehtävänä on opettaa tuntemaan, mitä synti on. Room.3:20.

Tuntuu olevan vaikeata tämä lain ja armon erottelu, kirjaimen kuuliaisuus tai hengessä eläminen. Vielä vanhana uskovana pitää pohtia näitä. On selvää, että on kysymys terveestä uskosta ja siinä kasvamisesta. Meidän tavoitteemme on oppia vaeltamaan hengen mukaan eikä lain alla ulkonaisia käskyjä noudattaen. Oikeastaan tässä on myös kasvun mittari. Samalla kun meidän tulee noudattaa Jumalan sanaa ja kymmentä käskyäkin, meidän tulisi noudattaa sitä siksi, että se on kirjoitettu meidän sydämeemme eikä vain jonnekin Raamattuun tai huoneentauluun. Emme voi sosiaalisesta paineesta tai ihmispelostakaan kestävästi toteuttaa Jumalan tahtoa.

Olen nähnyt aivan liikaa sellaista opetusta seurakunnassa, joka korostaa käskyä käskynä ja ulkoläksynä. Tarvitaan ennen kaikkea sisäinen kuuliaisuus: Minä panen lakini heidän sydämiinsä ja kirjoitan ne heidän mieleensä. Hepr.10:16.

Kun sana uskossa sulautuu meihin, meistä tulee sanan tekijöitä. Kun Pyhä Henki asuu meissä, hän innoittaa meitä vaeltamaan Kristuksen jalanjäljissä, sanalle kuuliaisina. Näin kaikki meidän ”pyhyytemme” on Jumalan työtä, hengen läsnäoloa meissä.

Niinpä haluan rohkaista sinua noudattamaan Jumalan sanaa – kyllä – mutta et pysty siihen omin voimin, tarvitset Jumalan Hengen apua. Rohkaisen sinua siis pyrkimään pois lain alta, kirjaimen orjuudesta, ulkonaisesta hurskaudesta, ja pyrkimään sellaiseen aitoon pyhitykseen, jossa Henki luo elämää: Jos Kristus on teissä, teidän ruumiinne tosin on kuollut synnin vuoksi, mutta Henki luo elämää, koska teidät on tehty vanhurskaiksi. Room.8:10. Tähän haluan itsekin pyrkiä. En kuvittele, että olisin kykenevä palvelemaan elävää Jumalaa omassa voimassa.

Jos elätte luontonne mukaan, te kuolette, mutta jos Hengen avulla kuoletatte syntiset tekonne, te saatte elää. Kaikki, joita Jumalan Henki johtaa, ovat Jumalan lapsia. Room.8:13-14.