Kuukausi: elokuu 2016

Pappi vastasi: ”Täällä on Goljat Filistealaisen miekka, sen miehen, jonka sinä tapoit Elanlaaksossa. Se on tuolla efodin takana vaatteeseen käärittynä. Ota se, jos haluat. Muuta täällä ei ole.” Daavid sanoi: ”Ei sen parempaa olekaan! Anna se minulle.” 1.Sam.21:9.

Paavali oli oppinut, että vaikeuksien kohdatessa hän saattoi luottaa siihen, että Jumala antaa niistä voiton. Hän ilmaisi sen näin: Siksi iloitsen heikkoudesta, loukkauksista, vaikeuksista, vainoista ja ahdingoista, joihin joudun Kristuksen tähden. Juuri heikkona olen voimakas. 2.Kor.12:10. Paavali tiesi sen saman periaatteen, josta Goljatin miekka kertoo: Jumala voi kääntää pahan hyväksi ja kun sinä voitat vastustajasi Jumalan avulla, siitä voitosta tulee miekka sinun käteesi.

Vaimoni joutui taistelemaan syöpää vastaan. Ensijärkytys oli kova ja minäkin jo aika ajoin pohdiskelin, miten selviän vaimon poismenosta, kaikesta surusta ja hautajaisista. Mutta saimme myös veljiltä ja sisarilta rohkaisua ja rukoustukea. Arvaa, ketkä rohkaisivat meitä eniten? – Ne, jotka olivat itse käyneet läpi syöpähoidot ja parantuneet sairaudestaan. Vertaistuki on parasta tukea. Se uskoa vahvistava rohkaisu jota heiltä saimme, oli kuin miekka heidän kädessään sitä goljatia vastaan, joka uhkasi tappaa vaimoni. Nyt olemme riistämässä samaa miekkaa itsellemme, julistamassa voittoa sairauden ja kuoleman voimista. Nyt vaimoni on parantumassa ja hän voi antaa vertaistukea toisille.

On mielenkiintoista kuunnella tarkasti Daavidin sanoja, kun hän toteaa: ”Ei sen parempaa olekaan!” Jumalan antama miekka, viholliselta riistetty – ei sen parempaa olekaan. Sinun voittosi, kun joudut kokemaan Saatanan kaikkein raivokkaimman hyökkäyksen, on arvokkain osa sinun arsenaaliasi. Et sen parempaa asetta olisi voinut käteesi saada kuin sen, jonka riistit viholliselta.

Ottakaa myös pelastuksen kypärä, ottakaa Hengen miekka, Jumalan sana. Ef.6:17.

Älä siis pelkää vihollisen hyökkäyksiä. Älä vapise, kun hän sinua uhkailee. Jumalan avulla sinä saat voiton ja voiton jälkeen sinä saat lisää voimaa, lisää hengen arvovaltaa. Sinusta tulee Jumalan taistelija, joka taistelee Elävän Jumalan taisteluriveissä koko Jumalan Israelin hyväksi. Sinulla on kädessäsi miekka, jota parempaa ei olekaan. Juuri ne ahdingot, joihin joudut Kristuksen tähden, antavat sinulle parhaat aseet käteesi! Sinun ”sotilasarvosi” nousee vihollisen silmissä ja sen sijasta, että sinä pelkäisit häntä, hän pelkää sinua ja pakenee sinua, minne menetkin. Vihollinen oppii tuntemaan sinut ja näkemään, mitkä sotajoukot sinua ympäröivät.

Herra avasi palvelijan silmät, ja hän näki, että vuori Elisan ympärillä oli tulisia hevosia ja vaunuja täynnään. 2.Kun.6:17.

Pysykäämme horjumatta tunnustuksessa ja toivossa, sillä hän, joka on antanut meille lupauksensa, on luotettava. Pitäkäämme huolta toinen toisestamme ja kannustakaamme toisiamme rakkauteen ja hyviin tekoihin. Hepr.10:23-24.

Helposti alamme epäillä Jumalan lupauksia. Emme aseta välttämättä Jumalan luotettavuutta kyseenalaiseksi, vaan alamme epäillä omaa uskoamme. Alamme pelätä, että uskomme ei kanna meitä perille. Tunnemme itsemme huonoiksi ja epäonnistuneiksi uskoviksi. Menetämme niin helposti sen uskon varmuuden, joka alkuaikoina sävytti meidän suhdettamme Herraan. Tämä pelko ja epävarmuus sitten heijastuu elämäämme siinä, että vetäydymme kuoreemme ja vieraannumme jopa kokonaan uskosta.

Niinpä haluan kannustaa sinua tänään ja painottaa tätä: Jumala on armollinen. Hän on luotettava ja uskollinen. Me emme jaksa aina elää niin kuin ymmärrämme, että olisi oikein. Mutta voimme aina palata hänen jalkojensa juureen ja mennä rukousalttarille. Sen voi tehdä ihan yksityisesti. Voimme puhua Jumalalle milloin tahansa, kotona, työpaikalla, kadulla, kahvilassa, auton ratissa – emme tarvitse siihen mitään pyhää rakennusta. Mutta jos tuntuu paremmalta mennä kirkkoon, niin sitten pitää mennä kirkkoon. Tai vanhanaikaiseen herätyskokoukseen helluntaiseurakuntaan? Tärkeää on kertoa Jumalalle, miltä tuntuu. Jos tuntuu kurjalta, niin pitää kertoa, että tuntuu kurjalta ja pyytää apua. Me kaikki tarvitsemme apua ylhäältä aina silloin tällöin. Jokaiselle tulee hetkiä, jolloin on myönnettävä: ”Isä, minä en jaksa, auta minua!”

Voimme rohkeasti viedä oman heikkoutemme Herralle ja olla varmoja, että hän huomioi meitä. Hän on valmis nostamaan kaatuneen ylös, hän on valmis antamaan anteeksi rikkoneelle. Hän on sinunkin Vapahtajasi.

Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille hän antaa armon. 1.Piet.5:5. Astukaamme sen tähden rohkeasti armon valtaistuimen eteen, jotta saisimme armoa ja laupeutta, löytäisimme avun silloin kun sitä tarvitsemme. Hepr.4:16. Siksihän me näemme vaivaa ja kilvoittelemme, että olemme panneet toivomme elävään Jumalaan, joka on kaikkien ihmisten pelastaja, varsinkin uskovien. 1.Tim.4:10.