Kuukausi: syyskuu 2016

Tunnethan sen yleisimmän menetelmän, jolla arvioimme asioita: ”Musta tuntuu” -menetelmän? Käytätkö sitä usein? Uskallan sanoa, että tunnen ihmisiä, joilla ei muuta menetelmää olekaan asioiden ja toisten ihmisten arvioimiseen. On nimittäin ihmisiä, jotka luottavat siinä määrin omiin tunteisiinsa, ensivaikutelmiinsa ja tunneperäisiin ”kutinoihinsa”, ettei heitä saa järkytetyiksi pois tunneradoiltaan millään totuuden dynamiitilla. Aivan turha puhua ja yrittää järkisyihin vedoten saada heidät muuttamaan kantaansa. Ikävin tilanne syntyy silloin, kun kyseessä on uskova ihminen ja uskon sisällöksi löytyy milloin mitäkin höttöä tai erilaista uskonkiihkoilua, jopa vihaa.

Uskon sisältöä meidän tulee aina arvioida Jumalan sanan perusteella. Jumalan sana tulee ottaa mukaan kokonaisilmoituksena, mahdollisimman laajasti, eikä vain nyppiä joitakin raamatunlauseita irralleen ja käyttää niitä tukemaan milloin mitäkin mutu-tuntumaa. Raamatun sana pelastaa meidät paitsi synnin ja valheen vallasta, myös omien tunteiden vallasta. Monilla on – minullakin – tunteita, jotka vastustavat Jumalan sanan totuuksia. Esimerkiksi pelko on yleinen tunne, joka ei nouse sanasta, vaan sielumme syvyyksistä. Jos opimme Jumalan sanan kautta tuntemaan Kristuksen, jossa Jumalan täydellinen rakkaus ilmestyi meille, emme enää pelkää. Tai pelkäämme, mutta ymmärrämme, että se on vain tunne. Emme ojentaudu tunteemme (pelkomme) mukaan, vaan ojentaudumme Jumalan sanan mukaan. Täydellinen rakkaus karkottaa pelon (1.Joh.4:18).

Tunteiden orjuudesta luopuminen on osa aikuiseksi kasvamista. Kun tulemme uskossamme aikuisemmiksi, alamme nähdä asioita pintaa syvemmältä. Emme enää luota ensivaikutelmiimme emmekä mihinkään vaikutelmiin. Emme anna jonkin ärsyttävän piirteen toisessa ihmisessä määrätä, miten näemme hänet. Emme tuijota ulkonäköä ja nojaa ulkonaisiin asioihin, kun arvioimme ihmisiä, vaan alamme nähdä enemmän toisen sydämen tilaa, vaikka Jumala yksin tunteekin salatut sydämen asiat. Emme enää luota ihmisten puheisiin niin paljon, vaan arvioimme tekoja. Moni kuuluttaa omaa rehellisyyttään, mutta mistä löytyy todella luotettava mies? (Sananl.20:6). Emme hätiköi, vaan annamme itsellemme aikaa tutkia asioita ja ihmisiä. Kypsä ihminen on kykenevä ohittamaan lähimmäisensä ”pintavikoja”, antamaan anteeksi pinnalla olevia piirteitä, jos syvältä toisen olemuksesta kuitenkin löytyy jaloja piirteitä.

Rohkaisen siis sinua luottamaan tunteittesi sijasta Jumalan sanaan. Etsi totuutta aina pintaa syvemmältä – niin itsestäsi kuin muista. Ei sinun elämäsi ole pilalle mennyt, tuntui miltä tuntui. Sinulla on kaikki mahdollisuudet täyttää Jumalan suunnitelma, elää täysipainoisesti, kasvaa kohti aikuisuutta uskossasi – mitään ei ole menetetty. Tunteesi voivat valehdella ja masentaa sinua, mutta Jumalan sana rohkaisee. Lue sitä, sulauta sitä itseesi ja ala nähdä asiat Jumalan silmin. Hän antaa sinulle tulevaisuuden ja toivon paremmasta huomisesta.

Silloin Herra katsoi häneen ja sanoi: ”Käytä sitä voimaa, joka sinussa on. Mene ja pelasta Israel midianilaisten käsistä. Minä lähetän sinut!” Tuom.6:14.

Gideonissa oli voimaa, jota hän itse ei ensi alkuun tiedostanut ollenkaan. Gideonilta kesti kauan huomata, että Jumalan voitelu todella oli hänen kanssaan. Mutta kun hän alkoi uskoa siihen ja luottaa Jumalaan, hän sai armon tehdä suuria tekoja.

Lapsuuteni elämysmaailmaan kuuluivat höyryveturit. Ne olivat pelottavia kolisevia ja pihiseviä möhkäleitä, rautapyörillä liikkuvia hirviöitä. Niiden piipusta tuli sankka savu ja niiden kyljestä suihkusi aina höyryä. Niiden pillin vihellys vinkui sielun pohjassa asti. Mutta asemalla paikallaan ollessaan ne eivät käyttäneet sitä voimaa, joka niissä oli. Niiden höyrykattilassa oleva voima ei aiheuttanut liikettä eikä vetänyt junanvaunuja liikkeelle ennen kuin veturinkuljettaja käänsi vipua. Samoin on auton kanssa. Auton moottorissa on kymmenet hevosvoimat valmiina, mutta auto ei lähde liikkeelle ennen kuin on tehty pieni liike kädellä ja pieni liike jalalla.

Samoin on uskon laita. Meissä asuu Kristuksen ylösnousemusvoima ja se vapautuu toimimaan uskon kautta. Tämä on teoriassa helppoa, mutta käytännössä vaikeata. Meidän on vaikea ymmärtää Jumalan voiman toimintadynamiikkaa, sillä sana todistaa, että Jumala on ”heikoissa väkevä”. Paavali ilmaisee tämän mysteerin näin: Siksi iloitsen heikkoudesta, loukkauksista, vaikeuksista, vainoista ja ahdingoista, joihin joudun Kristuksen tähden. Juuri heikkona olen voimakas. 2.Kor.12:10.

Meidän tulisi olla veturinkuljettajia, jotka osaavat vetää vivusta. Mutta jokainen veturinkuljettaja aloitti uransa lämmittäjänä. Osaamme lämmittää kattilaa, heittää halkoja pesään. Osaamme juoda elävien vetten lähteistä – ainakin silloin tällöin. Osaamme hankkia vesitäydennystä ja osaamme rasvata pyöriäkin. Meidän tulisi kuitenkin osata luovuttaa elämämme veturi Pyhän Hengen ohjaukseen. Siirtyä itse sivuun ja tyytyä lämmittäjän rooliin. Meidän sydämessämme tulisi olla rukous: ”Herra, tässä olen. Käytä minua missä haluat, miten haluat ja milloin haluat. Haluan olla sinulle käyttökelpoinen, mutta voin tuoda sinulle ainoastaan heikkouteni. Voima, joka minussa on, on sinun hallinnassasi – tässä olen, lähetä minut!” – Jos rukoilet näin, Jumalan henki sanoo sinulle tänä päivänä:

Mene sinä viemään sanaa veljilleni ja sano heille, että minä nousen oman Isäni ja teidän Isänne luo, oman Jumalani ja teidän Jumalanne luo. Joh.20:17. Hän sanoi heille: ”Menkää kaikkialle maailmaan ja julistakaa evankeliumi kaikille luoduille.” Mark.16:15.