Kuukausi: syyskuu 2016

Sinulle, joka arkana kyselet, kuinka ihminen oikein voi tulla uskoon niin, että voi olla varma pelastuksestaan ja taivaaseen pääsemisestä.

Niin, joillekin uskoon tulo on kokemus, joka ei jätä mitään epäilyn aihetta. He kokevat suurta huojennusta ja iloa, kun saavat syntinsä anteeksi. Heille pelastuksen ilo on täynnä riemua, Jumalan ylistystä ja tanssiaskelia. Jotkut haluavat kyllä elää uskossa, mutta mitään tunnekuohua ja ilon purkausta ei synny.

Yksi ongelma on erilaiset väärennökset, joita on tarjolla kehdosta hautaan asti. Yksi kirkko tarjoaa taivasosuutta sylivauvalle, toinen ainoastaan uskoon tulleelle ja uskoon tulon jälkeen kastetulle. Kolmas kuppikunta vaatii, että Pyhän Hengen kastekin on koettava, muuten taivaspaikka on epävarma. Moni kirkkokunta on sitä mieltä, että vain heidän jäsenensä pääsevät taivaaseen. Ja jokaiselle edellä mainitulle voi tulla luopuminen uskosta – mitä kummaa se sitten onkaan?

Tässä käskyjen ja kieltojen maailmassa, jossa uskostakin tehdään ulkonainen suoritus, voi tulla monille hämmennys. Ei oikein tiedä, mihin suuntaan kääntyisi, kun uskonsuuntia tuntuu olevan kosolti enemmän kuin ilmansuuntia. Erilaisia oppeja ja käsityksiä oikeasta uskosta tuntuu olevan jopa vielä enemmän kuin uskonsuuntia. Ei ihme, jos ihmiset menevät sekaisin ja yrittävät ratkaista tätä moninaisuuden ongelmaa valitsemalla jonkin mustavalkoisen ajattelutavan. Monimutkaisuus ratkaistaan yksinkertaistamalla asiat. Sitten on pilvin pimein erilaisia yhden totuuden ihmisiä huutamassa kukin omaa hokkuspokkustaan.

Tietyssä mielessä usko onkin yksinkertainen asia: kun kuulemme Kristuksen kirkkauden evankeliumia muodossa tai toisessa, voimme ottaa sen vastaan. Koemme tunteita tai ei, voimme päättää seurata Herraa. Voimme kokea todeksi sen Raamatun totuuden, joka sanoo: Usko syntyy kuulemisesta, mutta kuulemisen synnyttää Kristuksen sana. Room.10:17. Voimme ratkaisun tehtyämme ottaa vastaan kasteen ja pyytää Jumalalta myös Pyhän Hengen kastetta. Voimme elää seurakunnan yhteydessä ja ottaa mallia vanhemmilta kristityiltä, mitä kristillinen usko käytännössä on. Ja silloinkin, kun meille näytetään väärää mallia, voimme luottaa siihen, että Kristus itse paimentaa meitä ja ohjaa oikealle tielle.

Varmasti saamme kokea erilaisia tunteita, iloja ja vaikeuksia, kasvupyrähdyksiä ja kasvukipujakin, mutta pääasia selvinnee jokaiselle jo alkutaipaleella. Sen Paavali kiteytti näin: Jumalan valtakunta ei ole syömistä eikä juomista, vaan vanhurskautta, rauhaa ja iloa, jotka Pyhä Henki antaa. Room.14:17.

Mutta Herra sanoi Samuelille: ”Älä katso hänen kokoaan ja komeuttaan, sillä minä en hänestä välitä. Herra ei katso kuten ihminen. Ihminen katsoo ulkokuorta, mutta Herra näkee sydämeen.” 1.Sam.16:7.

Jokainen uskova joutuu kohtaamaan tämän tosiasian: ihmiset katsovat sinua luonnollisin silmin ja arvioivat sinua järjen avulla ja tulevat tulokseen, että sinusta ei ole mihinkään. Joudut epäuskon valokeilaan, jossa sinut mitätöidään perin pohjin.

Kun koet sellaista, muista, että Jumala näkee sinut toisin: hän katsoo sydämeesi ja näkee kaiken potentiaalin, jota sinussa on. Ennen kaikkea hän näkee oman suunnitelmansa elämääsi varten. Hän tietää, mitä sinusta voi tulla. Häntä ei rajoita se, millainen olet tänään. Vielä vähemmän häntä rajoittaa se, millainen olet ollut ennen. Mikään sinun töppäyksesi ei vaikuta hänen arvioonsa. Hän näkee sinussa Poikansa Jeesuksen kaltaisuuteen kutsutun ihmisen, joka voi uskon kautta olla väkevä Jumalan ihminen. Sinun taloudellinen tilanteesi kaikkine velkoineen ei määrää sitä, millainen tulevaisuus sinulla on. Sinun lahjakkuutesi riittää Jumalan käytössä mihin vaan, hän ei katso sinun koulumenestystäsi tai menestymättömyyttäsi. Sinun huono terveytesi ei estä sinua toteuttamasta Jumalan suunnitelmia. Hän on Herra, sinun Parantajasi (2.Moos.15:26).

Kaikkein vähiten sinulle on haittaa ihmisten mielipiteistä. Kukaan ihminen ei voi mitätöidä sinun uskoasi ja sinun käyttökelpoisuuttasi Jumalan silmissä. Heidän puheensa voivat loukata, heidän myrkylliset sanansa voivat masentaa, mutta juuri siinä Jumala osoittaa uskollisuutensa, että hän nostaa alas painetut, hän tukee horjuvia, hän antaa nöyrille armonsa. Hän antaa sinullekin, mitä sielusi kaipaa. Hän toteuttaa sinun sydämesi unelmat – onhan hän antanut näkynsä sinun sisimpääsi, istuttanut sinne omat ajatuksensa, rakentanut sinun uskoasi, jotta voit kantaa Jumalan elävät sanat ja saada ne kylvetyiksi, saada ne kasvuun, saada ne kantamaan satoa. Hän on sinun ehtymätön lähteesi, josta saat ammentaa. Eikä kukaan, joka panee toivonsa Herraan Jeesukseen, joudu häpeään:

Kuulkaa Herran sana, te, jotka olette arkoja minun sanani alla: – Teidän veljenne sanovat, nuo, jotka ovat teitä vihanneet ja jotka ovat sysänneet teidät syrjään minun nimeni tähden: ”Osoittakoon Herra kirkkautensa, sittenpä saamme ihmetellä teidän iloanne!” Mutta he joutuvat häpeään. Jes.66:5.