Kuukausi: marraskuu 2016

Herra sanoi Samuelille: ”Kuinka kauan sinä aiot surra Saulia? Minä olen hylännyt hänet, hän ei enää saa olla Israelin kuningas.” 1.Sam.16:1.

Onko sinulla koskaan tätä ongelmaa: suret menneitä asioita vuodesta toiseen? Minulla on. Olen myös kuullut hengen kehotuksen: jätä vanhat asiat taaksesi ja mene eteenpäin. Onko Jumala neuvonut sinua samoin?

Joskus voimme jäädä miettimään jotain vanhaa asiaa, rikki mennyttä ihmissuhdetta tai jotain kokemaamme vääryyttä. Tunnemme samaa kipua, jota koimme silloin vuosia sitten, kun asia oli uusi. Tuo kipu on voinut vuosien mittaan hapantua katkeruudeksi, joka myrkyttää sieluamme. Mikä on siis Jumalan neuvo meille tänään?

Jos sinun pellollasi on elämäsi varrella kasvanut pensaita, jotka tuottavat myrkkymarjoja, kynnä ne maahan. Jos jokin verso sinun elämässäsi tuottaa kitkeriä hedelmiä, kynnä se maahan. Älä anna niiden siementää elämäsi peltoa ja kasvattaa aina uusia versoja. Jos jätät ohdakkeet ja orjantappurat kasvamaan, ne valtaavat yhä enemmän tilaa. Kynnä ne maahan. Kun kierrätät ne lannaksi, ne antavat sinun pellollesi uutta kasvuvoimaa ja se hyvä siemen, jota olet kylvänyt, saa niistäkin ravintoa.

Toisin sanoen unohda menneet loukkaukset ja vääryydet, epäonnistumiset ja tappiot ja käytä ne opiksi. Älä anna menneisyytesi hallita tätä päivää, vaan mene eteenpäin uskon luottamuksessa Kristukseen. Jopa sellainen Jumalan mies kuin profeetta Samuel joutui tilanteeseen, jossa hänen tuli noudattaa tätä neuvoa. Mitä piti profeetan tehdä menneitten suremisen sijasta?

”Täytä öljysarvesi ja lähde liikkeelle! Minä lähetän sinut betlehemiläisen Iisain luo, sillä hänen poikiensa joukosta olen valinnut mieleni mukaisen kuninkaan.” 1.Sam.16:1.

Jumalalla on sinunkin elämääsi varten Hengen mukainen ratkaisu. Voit täyttyä Jumalan hengellä ja nähdä, kuinka menneiden tappioiden tilalle on varattuna uusia voittoja, kuinka vihamiesten tilalle on varattuna uusia ystäviä, kuinka suljettujen ovien tilalle on varattuna avattuja ovia, kuinka uskon tiellä laahustamisen tilalle on varattuna reipasta juoksua elämän kilparadalla, kuinka loppuun käytetyn öljyn tilalle on varattuna uusi voitelu, kuinka voimattomuuden ja heikkouden tilalle on varattuna voimaa, rohkeutta ja kestävyyttä. Myös Jaakob kehottaa meitä:

Olkaa tekin kärsivällisiä ja rohkaiskaa mielenne, sillä Herran tulo on lähellä. Jaak.5:8.

Hän rohkaisee meitä kaikissa ahdingoissamme, niin että me häneltä saamamme lohdutuksen voimalla jaksamme lohduttaa muita ahdingossa olevia. 2.Kor.1:4.

Rohkaisu ja lohdutus ovat sisarukset. Mikä ero niillä on? Oletko samaa mieltä, jos sanon: rohkaisua tarvitaan nykyhetkeä ja tulevaisuutta varten, lohdutusta taas tarvitaan menneitä pettymyksiä ja koettuja kipuja varten – ?

Missä asioissa sinä kaipaat lohdutusta? Mitä pettymyksiä elämä on tuonut? Mitä kipua tunnet tänään, joka on jäänyt menneestä? Mikä haava sielussasi on, joka lyötiin eilen? – Meillä kaikilla on näitä kipuja. Toiset kantavat niitä hiljaa ja yksin, toiset jakavat ystävien kanssa. Jotkut ovat äänekkäitä valittajia ja ”mielensäpahoittajia”. Jotkut katkeroituvat ja tulevat kyynisiksi.

Jos osaamme viedä sielumme haavat ja sydämemme kivut ja kaikki elämän tuomat pettymykset Jumalalle, emme jää pyörimään ympyrää oman napamme ympärille, vaan saamme vapautuksen. Jumalan sana lohduttaa meitä. Hengellinen todellisuus on sellaista, että se aina rakentaa ulospääsytien, murtautuu ulos pimeistä huoneista, tuo puhdistavan lähteen ulottuvillemme.

Sinä päivänä Daavidin suvulle ja Jerusalemin asukkaille puhkeaa lähde, joka puhdistaa synnistä ja saastaisuudesta. Sak.13:1.

Meillekin on tämä lähde auki. Voimme aina mennä Jeesuksen luo ja ammentaa uutta iloa ja elämänvoimaa pelastuksen lähteistä. Uskoon tultuamme saamme kaikki Hengen tarjoamat voimavarat käyttöömme. Saamme vaikeuksiemme keskellä olla osalliset lohdutuksesta ja rohkaisusta. Saamme rakentaa uskoamme sellaisista aineksista, että opimme kestämään tätä elämää. Paavali todisti meille, että jopa ”ylivoimaiset vaikeudet” voidaan voittaa, kun Jumala on kanssamme (2.Kor.1:8).

Ei sinunkaan tarvitse jäädä epätoivoon. Ei sinun tarvitse elää masentuneena. Ei sinun tarvitse pettyä Jumalaan. Sinä saat vuodattaa sydämesi Herralle ja kokea, kuinka hänen vahvat käsivartensa kantavat. Vaikka emme sitä aina tunne, saamme katsoa elämäämme taaksepäin ja huomata – totisesti: hän on auttanut meitä tähän asti. Voimme tehdä saman oivalluksen kuin teki aikoinaan profeetta Samuel. Tämän jälkeen Samuel otti kiven ja asetti sen Mispan ja Senin välille. Hän antoi kivelle nimen Eben-Eser, Avunkivi, sanoen: ”Tähän asti Herra on auttanut meitä.” 1.Sam.7:12.

Kiitä Herraa tänään, että hän on sinua lähellä, hän on sinun pettämätön apusi, hän on sinun rohkaisijasi ja lohduttajasi, hän on sinun Pelastajasi. Hän on sinut kutsunut lapsekseen ja hän vie sinut perille taivaan kotiin.