Kuukausi: marraskuu 2016

Aina kun olet eksymässä tieltä, milloin oikeaan, milloin vasempaan, sinä omin korvin kuulet takaasi ohjeen: – Tässä on tie, kulkekaa sitä. Jes.30:21.

Siinäpä Jumalan navigaattori kaikessa yksinkertaisuudessaan. Jos luemme tätä Jesajan lukua vähän laajemmin, huomaamme, millä tavalla tämä navigaattori asennetaan paikalleen. Esimerkiksi jae 15 pystyttää navigaattorille tukevan jalustan:

Jos käännytte ja pysytte levollisina, te pelastutte, hiljainen luottamus on teidän voimanne. Jes.30:15.

Voisiko sen selvemmin sanoa: pitää kääntyä ja uskoa, sitten elää siinä uskossa ja sydämen luottamuksessa. Jesaja ennustaa kuitenkin seuraavissa jakeissa, että Herran kansa ei jaksa olla levollinen, vaan se haluaa, että sille ”sattuu ja tapahtuu”. Sen seurauksena enimmäkseen vain sattuu. Herran henki kuitenkin kiirehtii lupaamaan niille, jotka ovat kääntyneet ja uskoon tulleet, mutta joutuneet ongelmiin omien ryntäilyjensä vuoksi, että heidän itkuunsa vastataan. Jumalan henki suosittelee ”avun huutamista” ja ”Herran odottamista”:

Kun huudat häneltä apua, hän armahtaa, hän kuulee ja vastaa sinulle. Jes.30:19.

Vasta näiden taistelujen jälkeen luvataan se johdatus, josta ensimmäinen lainaus puhui. Jumalan navigaattori on asennettu kunnolla ja saatu toimimaan vasta tiettyjen ongelmien jälkeen. Ilman näitä taisteluja ei sisäinen karttamme ole ajan tasalla. Oletko sinä huomannut, että sinun hengellinen kasvusi edistyy vain erilaisten elämän mukanaan tuomien vaikeuksien kautta? Oletko huomannut, että sinun oma tahtosi pitää panna sivuun ja sinun sisäiseen navigaattoriisi pitää tehdä päivitys taivaasta? Sinun gps-navigaattorisi käyttöjärjestelmänä kuuluu olla Jumalan sana ja Raamatun pitää olla sen käyttöopas. Niinpä sinun kasvusi edistyy harppauksin, kun alat navigoida Jumalan hengen ohjauksessa. Pääset eroon epäjumalistasi (jae 22) ja olet viimein sillä reitillä, joka tuottaa siunauksia elämääsi (jakeet 23-24). Näin on muutamassa jakeessa kuvattuna uskovan elämänkaari.

Kannattaa siis asentaa Jumalan navigaattori omaan sydämeensä ja edetä sanan ohjauksessa ja rukouksen hengessä. Antakoon Herra sinulle sen siunauksen, että voit viisauden ja ilmestyksen hengessä tuntea tien ja oppia kuulemaan Herran ohjeita, kun hän sinua neuvoo, muistaen aina tämän kaikkein tärkeimmän:

Jeesus vastasi: ”Minä olen tie, totuus ja elämä.” Joh.14:6.

Minä menin savenvalajan työpajaan, jossa hän parhaillaan työskenteli pyöränsä ääressä. Jos valmistumassa oleva astia meni pilalle hänen käsissään, hän muotoili samasta savesta uuden, sellaisen kuin halusi. Jer.18:3-4.

Mietin tänään näitä ”sirujani”. Onko nimitys ”siru” epäonnistunut? (Nimitys on saanut alkunsa sanasta ”esirukous”, joka muuntui muotoon eSiru goes, mutta sittemmin on tämän blogin tarkoitus muuttunut pariinkin otteeseen.) Ainakin lasinsirut ovat usein teräviä ja haavoittavia. Päädyin siis siihen, että nämä ”sirut” eivät ole lasinsiruja, vaan ruukunsiruja. Savenpalanen ei ole reunaltaan terävä. Se on osa särkynyttä saviruukkua, haurasta savea. Jumalan sana kuvaa särkyneisyyttä myönteisenä asiana: Herra on lähellä niitä, joilla on särkynyt sydän, hän pelastaa ne, joilla on murtunut mieli. Ps.34:19.

Tulin myös ajatelleeksi savenvalajan työtä, kun hän lyttää astian, joka menee pilalle, ja tekee samasta savesta uuden. Harvoin, jos koskaan, olen ajatellut, mitä tapahtuu astialle, joka onnistuu. Tarkoitushan on saada hyvä astia, onnistua muovaamaan se kelvolliseksi. Lopulta koko saviaines on tarkoitus työstää astioiksi.

Onnistuneet astiat laitetaan uuniin! Uuni ei ole leivän paistamista varten, vaan se on paljon kuumempi – tulikuuma kuin pätsi. Siellä astiat joutuvat olemaan kauan, jotta ne kovettuvat ruukuiksi.

Käytännön kokemus uskonelämästä vahvistaa tämän vertauksen osuvuuden. Jos usko kasvaa vähänkin ja jos siitä tulee tervettä uskoa, se koetellaan. Kultakin koetellaan tulessa, ja onhan teidän uskonne paljon arvokkaampaa kuin katoava kulta. Koettelemuksissa teidän uskonne todetaan aidoksi, ja siitä koituu Jeesuksen Kristuksen ilmestyessä ylistystä, kirkkautta ja kunniaa. 1.Piet.1:7.

Saviastia voidaan myös lasittaa. Lasitus on kirkasta tai värillistä mönjää, joka levitetään ruukun pintaan. Tai ruukku voidaan upottaa siihen mönjään. Sitten se laitetaan taas uuniin ja ”paistetaan” siellä.

Niinpä haluan rohkaista sinua – olet vielä savenvalajan pöydällä tai jo uunissa tai ”mönjättävänä” tai jo käytössä ruukkuna tai jo särkyneenä ja palasina – kaikki tämä kuuluu Jumalan lapsen elämään. Et ole hylsy, et ole tahrattu tai rikottu turhaan. Olet Jumalan kädessä ja hän tietää, mitä tekee. Hän näkee sinun arvosi, olethan hänen kättensä luomus. Hän tietää, mitä olet kokenut ja minkälaisista ahjoista tullut läpi. Hän tietää, kuinka särkynyt olet – hän luo sinut uudeksi.

Herra, Jumalasi, on sinun kanssasi, hän on voimallinen, hän auttaa. Sinä olet hänen ilonsa, rakkaudessaan hän tekee sinut uudeksi, hän iloitsee, hän riemuitsee sinusta. Sef.3:17.