Meillä on rukouksia kuuleva Jumala

autonrama(Sallittakoon joskus huumorikin, tämä vitsin idea on lainattu Wolfgang Simsonilta).

Minä olen Herra, heidän Jumalansa, minä kuulen heidän rukouksensa. Sak.10:6.

Olen tässä viime aikoina saanut olla todistamassa muutamia rukousvastauksia. Eräs henkilö on ollut pahassa rahapulassa ja saanut jo kaksikin kertaa kirjeitse rahaa. Eräs toinen pariskunta oli hätää kärsimässä, kun auton talvirenkaat oli pakko uusia, mutta rahaa ei ollut yhtään. Asiaa rukoiltiin ja he saivat uudet renkaat lahjaksi! Minäkin sain joku aika sitten rahalahjoituksen, jonka turvin sain tehdä erään välttämättömän hankinnan.

Mikä on sinun tarpeesi? Olethan tuonut sen Herralle? Olethan puhunut siitä myös ihmisille, sillä he voivat rukoilla. Usein Jumala myös käyttää sinun ihmissuhteitasi ja etsii tuttavapiiristäsi tai seurakuntasi keskeltä ihmisiä, jotka voivat ojentaa auttavan kätensä. Kun Jumala antaa näitä rukousvastauksia, hän ei ainoastaan hoida jotakin ongelmaa, vaan hän haluaa olla meille Jumala, hän haluaa olla taivaan Isä, hän haluaa päästä kanssamme vuorovaikutussuhteeseen. Emme saa ottaa vastaan Jumalan lahjoja ottamatta vastaan Jumalaa itseään. Jumala tuhlaa lahjojaan meille, mutta meidän tulee tuhlata hänelle myös kiitosta.

Joskus rukousvastaus viipyy niin, että meistä tuntuu, etemme saa pyytämäämme. Ehkä Jumala silloin pakottaa meidät huutamaan hänen puoleensa, koska hän haluaa vetää meitä lähelleen. Lapsenlapsemme itkee ja huutaa, polkee jalkaa ja kiukuttelee, jos ei saa haluamaansa. Ehkä sinunkin pitäisi tehdä niin taivaallisen Isän kanssa? Heltyyhän siinä nyt kovaluontoisempikin vanhempi, jos ei muusta syystä, niin vain päästäkseen rauhaan. Muistathan Jeesuksen vertauksen väärästä tuomarista, joka ajatteli: ’Minä autan häntä saamaan oikeuden, muuten hän ennen pitkää repii minulta silmät päästä.’ (Luuk.18:5).

Herra sanoi: ”Huomatkaa: noin ajatteli väärämielinen tuomari. Tottahan sitten Jumala hankkii oikeuden valituilleen, jotka päivin ja öin huutavat häntä avuksi. Hänkö viivyttäisi apuaan? Luuk.18:6-7.

Onko sinulla jokin sydämen taakka, jonka olet rukouksessa vienyt Herralle? Ehkä sinä tarvitset pelastusta ja syntien anteeksiantamusta? Ehkä sinä tarvitset Pyhän Hengen kasteen? Ehkä sinä tarvitset puolison? Ehkä sinä kaipaat omaa lasta? Ehkä sinä tarvitset jonkin ratkaisevan selvyyden asioihisi? Oletko sinä päivin ja öin huutanut aiheesi vuoksi Herran puoleen? Huutohan voi olla myös sydämen hiljaista huutoa – äänetöntä, mutta Jumalan korvissa äänekästä. Tartu Jumalan lupauksiin. Huuda minua avuksesi, niin minä vastaan sinulle. Jer.33:3. Tai käytä yleistä hätänumeroa: Huuda minua avuksi hädän päivänä! Minä pelastan sinut, ja sinä kunnioitat minua. Ps.50:15. Myös Sakarjan kirjassa on tämä lupaus:

He huutavat avuksi minun nimeäni, ja minä vastaan heille. Sak.13:9.

Vielä sinun pajatsosi tyhjenee

oppiminenUusi testamentti kertoo käännynnäisestä nimeltä Nikolaos, joka tuli valituksi Jerusalemin seurakunnassa diakonin virkaan (Ap.t.6:5). Myös Matteus viittaa käännynnäisiin, kun hän puhuu fariseusten ja saddukeusten tekemästä lähetystyöstä (Matt.23:15). Käännynnäinen on käsitykseni mukaan ihminen, joka on ryhtynyt kannattamaan kristinuskoa ja valinnut kristillisen elämänkatsomuksen. Käännynnäinen ei ole tullut varsinaisesti uskoon, sillä häneltä on jäänyt parannus kesken.

On myös uskovia, jotka ovat kyllä tulleet uskoon, tehneet parannuksen ja uudestisyntyneet elävään uskoon, mutta joiden usko on jäänyt lähtökuoppiin. Normaali hengellinen kasvu ei ole lähtenyt syystä tai toisesta sujumaan. Kasvu tarkoittaa opetuslapseutta. Uskoon tulleesta tulee opetuslapsi, kun hän alkaa kuunnella Jumalan sanaa ja sulauttaa sitä itseensä ja sitä kautta kasvaa uskon kuuliaisuuteen. Jumalan sanan tulee uudessa liitossa tulla kirjoitetuksi meidän sydämemme tauluun. Vasta kun olemme omaksuneet jonkin käskyn niin että se ohjaa meitä sisältäpäin, olemme tuon käskyn suhteen opetuslapsia. Käännynnäisiä on siellä täällä, mutta keskenkasvuisia uskovia on joka puolella. Minäkin huomaan aika ajoin, että en ole vielä sallinut Pyhän Hengen kirjoittaa jotakin Jumalan sanan totuutta sydämeeni – ulkoa muistan asian kyllä hyvin.

Haluan olla armollinen sinua kohtaan, hyvä lukijani. En osoittele yhtään ketään yhtään mistään, mutta olen huomannut itsestäni, että hengellinen kasvu ja pääseminen uskossa aikuiseksi on elämänikäinen prosessi. Sen tähden on tarpeellista viipyä alati sanan äärellä. Jokin jyvä siitä aina tipahtaa sydämen pohjalle. Jostain salaperäisestä aukosta se livahtaa sinne. Sellainen Jumalan sanan jyvä on vähän kuin muistojen vanha markka – kun se kilahti pajatson keskimmäisestä aukosta, se sai aikaan koko baarin herättävän kilinän. Sitten oli kolikoita niin etteivät kahteen kouraan mahtuneet. Tällä vertauksella haluan sanoa: Jumalan sana, joka uskossa sulautuu meihin ja jolle alamme tulla kuuliaisiksi, saa aina aikaan hedelmää. Se on kuin meidän hengellisen moottorimme polttoainetta. Se on sylin täydeltä taivaan valuuttaa.

Haluan siis rohkaista sinua, joka olet hyvän matkaa kulkenut uskon tietä ja kasvanut Herran tuntemisessa, oppinut aimo annoksen opetuslapsen kuuliaisuutta: jatka samaan malliin. Kasvu voi olla hidasta, mutta yleensä se on aina hidasta. Pääasia, että et jää paikallesi ja luisu takaisin maailmaan. Liian monen kasvu on pysähtynyt, jopa kuihtunut pois. Eräänkin henkilön kohdalla olen joutunut mielessäni toistelemaan viime aikoina: tähän nykyiseen maailmaan rakastuneena jätti minut Deemas. 2.Tim.4:10 KR38. Mutta aivan samoin kuin paljo pajatson pelaaminen tuottaa harjaantumisen kautta paljon kolikoita, samoin runsas Jumalan sanan viljely tuottaa satoa. Kuuliaisuus on se keskimmäinen aukko, joka tyhjentää pajatson. Kuuliaisuus Jumalan sanalle on voimallista.

Niinpä haluan sanoa sinulle, Jumalan ihminen, ole uskollinen, ole sinnikäs. Pian saat päästä sille tasolle, jossa sinun pajatsosi tyhjenee. Kaikki sinun ympärilläsi huomaavat sen. Kilinä kuuluu kauas. Sinusta tulee käyttökelpoinen astia Jumalan käteen ja sinä saat olla siunaukseksi monille. – Aamen, tapahtukoon niin.