Kuukausi: tammikuu 2017

Posted on

Häpeästä iloon

ristinjuurellaHäpeä on inhimillinen tunne. Voi olla vaikea päästä eroon kipeästä muistosta, jonka jokin mokamme aiheuttaa. Aina, kun tuo vanha asia nousee muistojemme syvyyksistä tietoisuuteemme, tunnemme häpeää, vaikka asiasta voi olla kulunut jo kauan aikaa.

Aika ei sovita syntejä. Vain Jeesuksen veri puhdistaa. Mutta vaikka olemme ottaneet vastaan anteeksiannon ja uskomme saaneemme asian anteeksi, voi häpeä silti nousta tunteena esiin. Tuskin meillä on parempaa lääkettä häpeään kuin Jumalan sana. Luemme vaikkapa Pietarin kirjoittamaa tekstiä:

Katso, minä lasken Siioniin kulmakiven, valitun kiven, jonka arvo on suuri. Joka häneen uskoo, ei joudu häpeään. 1.Piet.2:6.

Jeesus on kantanut ristille meidän syntimme ja sairautemme – myös häpeämme. Hän ottaa meiltä pois häpeän ja me saamme uskossa nostaa katseemme häneen.

Ne, jotka katsovat häneen, säteilevät iloa, heidän kasvonsa eivät punastu häpeästä. Ps.34:6.

Joillakin ihmisillä on sellainen itsetunnon vamma, että he punastuvat pienimmästäkin aiheesta. Olen itsekin aikoinaan kärsinyt tällaisesta ja tiedän, miltä se tuntuu. Pyhä Henki on hoitanut minua ja olen päässyt ongelmastani. Mutta olen nähnyt seurakunnan keskellä muitakin uskovia ihmisiä, joilla on samanlaista vaivaa. He vaikuttavat niin syyllisiltä ja häpeissään olevilta ilman syytäkin. Tällaista ei saa sekoittaa oikeaan syyllisyyteen. Heidän häpeän tunteensa pakottaa heidät painautumaan uskossa lähelle Herraa ja heillä on sen vuoksi särjetty ja nöyrä henki.

Sen tähden ei Jumalakaan häpeä heitä, vaan sallii itseään kutsuttavan heidän Jumalakseen, sillä hän on heitä varten jo rakentanut valmiin kaupungin. Hepr.11:16.

Nosta siis katseesi, sinä Jumalan oma, sinä Herran rakas opetuslapsi. Älä ole häpeissäsi. Sinun häpeäsi on pyyhitty pois ja sinua kutsutaan seisomaan lujasti Kristus-kalliolla.

…kun sinut kutsutaan, valitse pöydässä kaikkein vaatimattomin paikka. Silloin isäntä tulee ja sanoo sinulle: ’Ystäväni, siirry tänne lähemmäksi’, ja sinä saat suuren kunnian kaikkien vieraiden nähden. Joka itsensä korottaa, se alennetaan, ja joka itsensä alentaa, se korotetaan. Luuk.14:10-11.

Posted on

Leivän lainaajasta leipuriksi

Mitä odotat elämältä? Mikä on sinun unelmasi? Mitä kohti haluat mennä? Minkälaisen elämäntyön haluat jälkeesi jättää? Mikä on se jalanjälki, jonka toivot jäävän maan kamaralle sinusta?

Monilla ei ole aavistustakaan. Siksi he ovat valmiit ottamaan vastaan mitä unelmia tahansa. He haluavat puolison ja perheen, he haluavat kauniin kodin, hyvän ammatin, vähän mainetta ja kunniaa – kenties. Ainakin paljon tavaroita.

Vaikka maalliset toiveet ovat luonnollisia, Jeesuksen neuvot olisivat monille enemmän kuin tarpeen: Pyytäkää, niin teille annetaan. Etsikää, niin te löydätte. Kolkuttakaa, niin teille avataan. Luuk.11:9. Moni osaa ulkoa Isä meidän – rukouksen, mutta se koski lähinnä elämän perustarpeita ja ne hengelliset tarpeet ja elämän tarkoituksen etsintä, siitä Jeesus puhui heti perään. Jeesus osasi ”piilottaa” ohjeensa vertauksiin. Niinpä hän puhui miehestä, joka sai yllätysvieraan ja joutui menemään naapurin luo lainaamaan leipää (Luuk.6:5-13). Naapuri ei ollut halukas auttamaan.

Moni luovuttaa tässä vaiheessa. Elämän tarkoitus on liian vaikea löytää. Kolme leipää tarkoittaa Jumalan sanaa, sillä juutalaiset jakoivat Raamatun kolmeen osaan. Ilman Jumalan sanaa ei kuitenkaan asia etene. Jos etsintämme on laimeaa, saatamme luovuttaa. Jeesus kehotti siis olemaan määrätietoinen, itsepintainen ja sinnikäs: Mutta minä sanon teille: vaikka hän ei nousisikaan antamaan toiselle leipää pelkkää ystävyyttään, hän kuitenkin tekee sen, kun tämä hellittämättä pyytää, ja hän antaa niin paljon kuin toinen tarvitsee. Luuk.11:8.

Jeesus jatkaa vertausta ja mainitsee lapsia, jotka pyytävät kalaa tai kananmunaa. Herra halusi rohkaista jokaista, joka kääntyy Jumalan puoleen tarpeittensa kanssa, varsinkin jos joku etsii totuutta ja vanhurskautta, jotakin syvempää elämää kuin vain arjen ulkonaisia asioita. Niinpä hänen opetuksensa huipentuu tähän:

Jos kerran te pahat ihmiset osaatte antaa lapsillenne kaikenlaista hyvää, niin totta kai teidän Isänne paljon ennemmin antaa taivaasta Pyhän Hengen niille, jotka sitä häneltä pyytävät. Luuk.11:13.

Kun joku on saanut syödä elämän leipää (Jumalan sanaa) ja saanut siihen vielä paistettua kalaa ja ehkä kananmunaa päälle (kuulla hengen ilmoituksia), hän voi pyytää Pyhän Hengen kastetta ja olla valmis suunnistamaan elämässään eteenpäin. Hänellä on nyt kaikki edellytykset arvioida suuntaansa oikein. Hän osaa tehdä kypsiä valintoja, hän näkee ja kuulee, mitä hengen maailmoissa tapahtuu. Hän vastaanottaa Jumalan viisautta päivittäin. Hänestä tulee kykenevä huolehtimaan myös muista, sehän oli koko opetuksen lähtökohta. Hän on löytänyt elämän tarkoituksen. Hän voi alkaa itse tuottaa sitä leipää, joka ruokkii muita.

Sinunkin elämäsi tarkoitus on jotakin, joka koskee toisia – sinun elämäsi tarkoitus ei koske yksin sinua itseäsi. Vain Jumalan yhteydessä voit löytää elämän tarkoituksen ja ne hyvät teot, jotka Jumala on sinulle valmistanut.

Joka puhuu, puhukoon Jumalan antamin sanoin, ja joka palvelee, palvelkoon voimalla, jonka Jumala antaa, jotta Jumala tulisi kaikessa kirkastetuksi Jeesuksen Kristuksen kautta. 1.Piet.4:11.