Rohkaisuksi omaishoitajalle

vanhusAjattelen nyt niitä ihmisiä, lähinnä uskovia, jotka joutuvat kärsimään lähiomaisensa sairauden vuoksi. Joku joutuu hoitamaan puolisoaan, joka sairastaa alzheimerin tautia ja dementoituu. Hänen on kaiken arjen pyörittämisen, hoitotoimenpiteiden suorittamisen ja muun väsyttävän hoivatyön keskellä kestettävä vielä se, että rakas ihminen on henkisesti häipynyt jonnekin ja on auttamattomasti poissa. Läheinen ja rakas ihminen on fyysisesti läsnä, mutta ei enää henkisesti – hänen persoonallisuutensa on kuin kuollut. Siinä tilanteessa lähiomaisen taakka voi olla hyvin raskas.

Vastaava voi tapahtua silloin, kun läheinen sairastaa vakavasti mielenterveyttään. Psykoosi sekoittaa ihmisen todellisuudentajun ja psykoottisen henkilön persoonallisuus voi samalla tavoin häipyä jonnekin varjoihin. Sairas voi olla aggressiivinen ja ilkeä ja sanoa asioita, joita terveenä kauhistuisi. Tällä tavoin sairastunut ihminen ei ole enää vastuussa teoistaan ja sanoistaan. Lähiomainen voi ymmärtää tämän kirkkaasti järjellään, mutta tunteita on silti vaikea hallita ja sairaan ihmisen sanat voivat loukata syvästi.

Sinulle, joka joudut kokemaan näitä, haluan sanoa: ole urhea, ole kestävä. Älä anna vihollisen häiritä sinun mielenrauhaasi, vaan säilytä sydämesi puhtaana ja anna anteeksi. Pyydä Jumalalta voimia kestää tämä elämäntilanne. Hän jos kukaan tietää, mitä joudut kestämään ja sietämään. Hän haluaa auttaa ja tukea sinua. Hän kulkee sinun rinnallasi.

Hän on sallinut nämä tapahtua, sillä hän luottaa sinuun. Hän on uskonut sinulle tämän koettelemuksen, koska hän näkee sinussa vahvuutta ja kestävyyttä ja kärsivällisyyttä ja kaikkia niitä hyveitä, joita tarvitaan. Hän haluaa sinun tulevan entistäkin vahvemmaksi kantamaan toisten vajavuuksia – kantamaan kuormia. Eikä hän anna sitä kuormaa enempää kuin jaksat kantaa. Hän kasvattaa sinua ja sinä saat olla Jumalan käytössä juuri tässä. Hän on myös varannut sinulle palkan ja se palkka on suuri. Pidä kiinni uskosta Jumalaan, sillä siinä on sinun lohdutuksesi ja voimasi. Pidä kiinni rukouksen yhteydestä Kristukseen, sillä hänestä virtaa sinuun elämisen rohkeutta silloinkin, kun kaikki tuntuu epätoivoisen vaikealta.

Odota Herraa. Ole luja, ja vahva olkoon sinun sydämesi. Odota Herraa. Ps.27:14 KR33.

Nääntyneet ravitaan

Väsynyttä minä juotan, nääntyneen minä ravitsen. Jer.31:25.

Tämä on Jumalan lupaus, joka tietenkin koskee ensisijaisesti hengellistä elämää. Herra kuitenkin osoitti, että hän huolehtii myös ulkonaisesta jaksamisesta:

Minun käy sääliksi näitä ihmisiä. He ovat olleet luonani jo kolme päivää, eikä heillä ole mitään syötävää. Jos lähetän heidät kotiin nälkäisinä, he uupuvat matkalla. Monet heistä ovat tulleet kaukaakin. Mark.8:2-3.

Uupumusta on monenlaista – ruumiillista, psyykkistä, henkistä ja hengellistä – ja kaikkeen on mahdollista saada apua, kun käännymme Herran puoleen. Olen ollut uupunut maallisen työn kuormittavuuden takia ja pyristellyt ylös kuopastani. Pahinta kuitenkin on, jos uuvumme uskon tien kulkemiseen. Jos koemme, että usko ei ole antanut sitä, mitä saarnamiehet ja sana lupasivat. Väsymme Jumalaan ja rukoilemiseen, joka ei auta.

Jos olet tällä tavoin istahtanut tien sivuun, väsynyt erämaahasi ja kaipaat uutta kosketusta taivaasta, voin vain vedota Jumalan sanan lupauksiin ja neuvoa etsimään erämaasta virvoittavaa keidasta. Et ole tuomittu nääntymään, jäämään taipaleelle. Päinvastoin, luulen että Herran silmät seuraavat sinua herkeämättä ja hän huolehtii, että saat juoda. Hän valmistaa sinulle leipää ja antaa sinulle juotavaa. Voidaksesi ottaa vastaan, mitä Herra haluaa antaa, et saa kääntyä maailman puoleen.

Huomaa, mitä Jeesus sanoi: ”Minun käy sääliksi näitä ihmisiä”. Uskon hiipuminen ja sammuminen on kaikkein säälittävintä ja senkin vuoksi Jumalan lupaus pysyy voimassa: Murtunutta ruokoa hän ei muserra, savuavaa lampunsydäntä hän ei sammuta. Hän on saattava oikeuden voittoon. Matt.12:20. Herra taistelee puolestasi, kuten Simon Pietarin puolesta, ettei uskosi sammuisi:

Mutta minä olen rukoillut puolestasi, ettei uskosi sammuisi. Ja kun olet palannut takaisin, vahvista veljiäsi. Luuk.22:32.

Mikään ei ole niin tarttuvaa kuin vasta uskoon tulleen into. Toiseksi tarttuvinta on uskossaan uudistuneen ilo.