Jätätkö verkot kuivumaan?

soutuveneLopetettuaan puheensa Jeesus sanoi Simonille: ”Souda vene syvään veteen, laskekaa sinne verkkonne.” Tähän Simon vastasi: ”Opettaja, me olemme jo tehneet työtä koko yön emmekä ole saaneet mitään.” Luuk.5:4-5.

Tämä on kaikille tuttu tilanne, mutta meillä on suuria vaikeuksia tunnistaa sitä elämässämme. Se tulee meitä vastaan vähän erilaisina versioina. Kuulemme Hengen kehotuksen ja sanomme vastaan. Pidämme itseämme asiantuntijoina, hengellisen työn ammattilaisina, kuten Pietari piti itseään kalastajan ammatin taitajana. Ammattiylpeys esti häntä tottelemasta. Osaamme muka arvioida tilanteen ja todeta, että sellainen teko olisi hyödytön. Niinpä mekin saatamme sanoa: ”Ei tämä käy, sillä tämä ei ole seurakunnan aloite”. ”En voi jakaa ehtoollista, se kuuluu ainoastaan papeille”. ”Emme voi tehdä sitä täällä, kun tämä rakennus ei ole kirkkotila”. ”Emme voi siunata, kun ei ole valmista siunauskaavaa”. ”Asia on kyllä hyvä, mutta olen liian ujo”. ”Oma blogi olisi kyllä mukava luoda, mutta lukisiko sitä kukaan?” ”Sellainen uhraus tekisi minusta loppuiäkseni köyhän”.

Mikä onkaan se peruste, johon sinä vetoat, kun Henki sinua kehottaa? Kysyn tätä myös itseltäni. Olen erilaisten ovelien verukkeiden mies. Siksi myös Henki kehottaa minua harvoin mihinkään. Jos niin joskus käy, yritän heti sanoa, että minä keksin jotakin viisasta sanottavaa tästä aiheesta netissä sitten, kun saan inspiraation…

Mutta Jeesus katsoi Pietariin ja sitä katsetta oli vaikea välttää. Oletko sinä huomannut, että Jeesus osaa puhua silmillään, ilman sanoja? Hän ei ole ankara, vaan odottaa lempein ilmein. Hänen hiljaisuutensa on aika paljon puhuvaa. Joutuu miettimään sitä veruketta, jonka hätäpäissään tuli sepittäneeksi. Oliko se nyt oikea? Pitäisikö sittenkin?

Pietari päätti antaa periksi: ”Mutta lasken vielä verkot, kun sinä niin käsket.” Luuk.5:5.

Niinpä tällaisena huonona, hyvin ammattiylpeänä mutta tottelemattomana verukkeiden keksijänä, uskallan rohkaista sinua kaikesta huolimatta ja kehottaa noudattamaan kaiken uhallakin sitä kehotusta, jonka Jumalan henki on sydämellesi laskenut. Loppujen lopuksi et kuitenkaan kestä sitä katsetta, joka seuraa vaiti sinun ”verkkojesi huuhtomista”.

On selvää, että jos jätät verkot kuivumaan, kadut lopun ikääsi. Jos lasket verkot veteen, saat nähdä Jumalan ihmeen.

Näin he tekivät ja saivat saarretuksi niin suuren kalaparven, että heidän verkkonsa repeilivät. Luuk.5:6.

Tähtikirkas taivas

Kuulkaa, kaikki janoiset! Tulkaa veden ääreen! Te, joilla ei ole rahaa, tulkaa, ostakaa viljaa ilmaiseksi, syökää, ottakaa maksutta viiniä ja maitoa! Jes.55:1.

Kun Jumala jakaa antejaan, saamme hyvää syötävää ja raikasta juotavaa ja kaiken ilmaiseksi. Hänen viininsä on kirkasta ja seestynyttä, hänen antamansa vesi raikasta ja se sammuttaa ihmisen syvimmän janon – Jumalan tuntemisen janon. Hänen maitonsa on ravitsevaa, se on Jumalan sanan väärentämätöntä maitoa.

Mainostin taannoin tätä palstaa eräälle henkilölle sähköpostin yhteydessä ja liitin siihen linkin eSiru-blogiin kuvauksella ”Täällä on aina tähtikirkas taivas”. Ehkä se tähtitaivas ei näy kaikissa laitteissa, mutta blogini taustakuvana on kuitenkin tähtitaivas. Sen viesti on yksinkertainen: täällä on nähtävissä Jumalan taivas, selkeä ja kirkas. Täällä on taivas auki, täällä Jumalasta puhutaan selvin sanoin. Täällä kerrotaan asiat halki ja maksua ei peritä, ei verona eikä kymmenyksinä.

Sehän on tavoite ja pyrkimys – tuoda esiin Jumalan valtakunnan todellisuus niin ettei se jää hämäräksi, ettei siinä ole mitään sotkua ja epäselvyyttä. Siihen pyrki aikoinaan Paavalikin:

Ennen muuta annoin teille tiedoksi tämän, minkä itse olin saanut vastaanottaa: – Kristus kuoli meidän syntiemme vuoksi, niin kuin oli kirjoitettu… 1.Kor.15:3. Sitten Paavali kuvaa ylösnousemuksen todellisuutta ja miten se koskee meitäkin.

Miten sen voisi tiivistää? Jeesus sovitti rikkomuksemme ja syntimme, nousi kuolleista aina taivaaseen asti ja lähetti Pyhän Henkensä meille. Nyt meidän tulee katua ja ottaa vastaan pelastuksemme evankeliumi, elää hänen yhteydessään ja viedä sanomaa eteenpäin. Jumalan sanasta kiinni pitäminen on tärkeää, mutta oppia tärkeämpi on läheiset välit Jeesukseen. Paljonhan tähän voidaan liittää erilaisia yksityiskohtia, mutta kaikista lillukanvarsista ei kannata tehdä pääasiaa, saati keksiä uusia rönsyjä entisten lisäksi.

Rohkaisen siis sinua pitämään Jumalan valtakunnan asiaa esillä, mutta samalla säilyttämään sen sellaisena, että siinä säilyisi alkuperäinen raikkaus ja hyvä maku. On turvallista elää ensirakkaudessa ja sydämen vilpittömyydessä ja yksinkertaisuudessa. Vaikka kunnollinen seurakunta on aina hyödyksi, voit aikaa myöten huomata (kuten minä), että seurakunta pystyy kasvattamaan sinua vain määrättyyn pisteeseen asti ja sen jälkeen se jopa tukahduttaa sinun kasvuasi. Älä siis jää orjailemaan mitään seurakuntaa, jos Jumalan henki kutsuu sinua vapauteen ja niihin avariin maisemiin, jotka hän voi tarjota. Siellä voit löytää elämän raikkauden uudestaan, solisevat purot ja syvät vedet, siellä voit nostaa siipesi Jumalan tuuleen. Siellä voit löytää sen kutsumuksesi, jota seurakuntasi ei tukenut.