Elämäsi tähtihetki

kiipeilijoitaOletko huomannut, miten Raamatun kertomuksissa – noissa suurissa tarinoissa – on epätoivon hetkiä? Kun Jaakob oli keskellä elämänsä suurta huipennusta, hän joutui tilanteeseen, missä hän valitti: Minun elämäni on pelkkää surkeutta! 1.Moos.42:36. Tai muistatko, kuinka Noomi valitti Ruutin kirjassa: Älkää kutsuko minua enää Noomiksi, vaan Maraksi, sillä Kaikkivaltias on koetellut minua ankarasti. [Nimi Noomi merkitsee ’onnellinen’, Mara ’onneton’.] Ruut 1:20. Ja kuitenkin menossa oli  poikkeuksellinen tapahtumasarja, jossa luotiin Israelin kansalle kuningashuonetta – Daavidin sukulinjaa! Entä Joosefin tilanne juuri ennen kuin hänestä tuli koko Egyptin maan valtias? Hän virui vankilassa kaikkien unohtamana (1.Moos.40:23). Tai muistatko Elian, kun hän vaipui epätoivoon Isebelin uhkausten takia (1.Kun.19:4), vaikka oli juuri saanut toimia Jumalan voiman kanavana Karmel-vuorella? Kenties olet pannut merkille Paavalin epätoivon, kun hän rukoili Herraa ottamaan pois pistävän piikin ruumiistaan (2.Kor.12:7-9)? Paavali oli sentään merkittävä Jumalan mies, pakanain apostoli, meidän kannaltamme voi jopa sanoa Raamatun tärkein henkilö Jeesuksen jälkeen.

Raamattu on kirjoitettu meille opiksi (Room.15.4) – mitä siis opimme näistä?

Vastaus on yksinkertainen: jos olet tänä päivänä uskossa ja haluat palvella Herraa koko sydämestäsi, mutta olet syystä tai toisesta epätoivoinen, sinun on syytä katsoa tilannettasi uskon silmin ja luottaa Jumalaan, että hän tekee, mitä sydämesi odottaa ja kääntää sinun tilanteesi vielä voitoksi. Hän voi todellakin kääntää tappion voitoksi, mullistaa elämäsi tilanteet päälaelleen, hän voi ilmestyä niin että epätoivo vaihtuu iloksi, suru onneksi, menetys rikkaudeksi.

Kaikki on mahdollista sille, joka uskoo. Mark.9:23.

Hän voi antaa sinulle uudet silmät ja sinä alat nähdä asiat uudessa valossa, sinä voit nähdä, miten lähellä sinun elämäsi huippukohta on, että sinä et todellakaan elä elämäsi surkeinta aikaa, vaan sinä elät Jumalan suunnitelman korkeimmalla huipulla. Sinä vaellat siellä, missä tuulee kovaa, missä pilvet purjehtivat vastaan, missä on yksinäistä, mutta missä myös Jumala on lähellä ja läsnä. Sinä saat nähdä, että sinulla on voimallinen Jumala, joka ei hylkää omiaan. Hän nostaa ja kantaa, hän puolustaa sinua, hän antaa sinulle voimaa täyttää ne teot, jotka on sinulle valmistanut. Sinä saat viedä kutsumuksesi onnistuneeseen päätökseen.

Kiitetty olkoon Herra, joka sen tekee! Hän on heikoissa väkevä. Hänen ylistystään soivat kiitosvirret.

Tuomari seisoo ovella

Joas teki koko ikänsä sitä, mikä on oikein Herran silmissä, koska pappi Jojada oli kasvattanut hänet. 2.Kun.12:3.

Joskus on mielenkiintoista lukea Raamatun henkilöistä ja yrittää saada realistinen kuva henkilöstä, josta kerrotaan useammassa yhteydessä ja selvästi eri kirjoittajien toimesta. Juudan kuninkaasta Joasista sanotaan välillä hyviä asioita, välillä huonoja. Toisinaan huonot asiat jätetään kertomatta aivan kuin kaunistellen kuninkaan elämää. Onneksi meillä on useampi kirjoittaja ja useampi näkökulma. Kuningas Joasin henkilökuvan voisi tiivistää pariin lauseeseen: Joas oli kansan keulakuva – vähän samaan tapaan kuin nykyajankin kuninkaalliset – ja hallintoa hoitivat varsinaisesti muut henkilöt. Joas oli kyllä hartaan uskonnollinen, mutta luotti käytännössä enemmän rahan voimaan kuin Jumalaan.

Sain aiheen miettiä tätä Raamatun kerronnan monitasoisuutta ja eri versioiden erilaisuutta – en sanoisi ristiriitaa – kun huomasin, että kuningas Joasin synnit jätetään kertomatta toisessa Kuninkaiden kirjassa. Toinen Aikakirja sen sijaan kertoo asiat suoraan jonkun toisen kirjoittajan toimesta:

Silloin Jumalan henki valtasi Sakarjan, pappi Jojadan pojan. Hän astui kansan eteen ja sanoi: ”Näin sanoo Jumala: ’Miksi rikotte Herran käskyjä vastaan? Se tuottaa teille onnettomuuden.’ Koska olette hylänneet Herran, hänkin hylkää teidät.” Mutta väkijoukko liittoutui häntä vastaan, ja kuninkaan käskystä hänet kivitettiin kuoliaaksi Herran temppelin esipihalla. Kuningas Joas ei ajatellut, miten paljon hyvää Sakarjan isä Jojada oli hänelle tehnyt, vaan surmautti hänen poikansa. Kuollessaan Sakarja sanoi: ”Herra näkee ja kostaa.” 2.Aik.24:20-22.

Kun vanhat asiat palautuvat mieleen, joskus joudumme miettimään, pitääkö kaikki unohtaa ja antaa vain anteeksi, katsoa läpi sormien ja jättää penkomatta. Aina ei tahdo osata päättää. Aina voimme kuitenkin viedä asiat Herralle ja sanoa tähän tapaan: ”Jeesus Kristus, kiitän sinua siitä, että sinä olet oikeudenmukainen tuomari. Annan tämän asian sinun haltuusi. Jos on jotakin kostettavaa, kosta sinä. Jos on jotakin, mikä vaatii tuomiota ja rangaistusta, hoida sinä se. Minä en tiedä kaikkea, sinä tiedät kaiken. Minä en ymmärrä kaikkea, sinä ymmärrät. Minä voisin olla armoton, mutta sinä olet armollinen. Hoida siis, Herra, tämä asia ja tuomitse sinä, Herra, luovutan tämän asian sinulle…”

Voimme lukea Uudesta testamentista esimerkkitapauksemme osalta, millainen näkemys Herralla Jeesuksella oli Joasin tekoihin. Jeesus otti yllättävänkin tiukan kannan näihin tapahtumiin: Näin te tulette syypäiksi kaikkeen viattomaan vereen, joka maan päällä on vuodatettu, hurskaan Abelin verestä aina Sakarjan, Barakjan pojan, vereen asti, hänen, jonka te tapoitte temppelin ja alttarin välille. Matt.23:35. Jeesus syytti aikalaisiaan noista murhista – monista muistakin kuin vain profeetta Sakarjan kivityksestä. Hän ei edes etäännyttänyt asiaa ja sanonut: ”Silloin joskus teidän esivanhempanne tekivät väärin…” – Ei, hän vaati nyt elävät ihmiset vastaamaan menneistäkin rikoksista. Näemme tässä, miten hän tavallaan varoittaa kansaa jatkamasta näitä murhia. (Tiedämme, että he eivät kuunnelleet.)

Voimme siis viedä asiamme Herralle ja luottaa siihen, että hän etsii oikeutta, hän toimittaa syylliset oikeuden eteen eikä tilinteolta välty kukaan, joka on paaduttanut sydämensä. Katuville on varattuna armo ja anteeksianto, sekin on varmaa. Voimme siis omalta osaltamme elää aralla sydämellä ja jättää kaiken syyttämisen ja kostamisen Jumalalle. Voimme myös lukea sanaa ja oppia sieltä, miten väärintekijöille lopulta käy ja miten hurskaat ihmiset saavat armon.

Älkää syytelkö toisianne, veljet, ettei teitä tuomittaisi. Tuomari seisoo jo ovella. Jaak.5:9.