Kuoronjohtajan kaunis elämä

soittajaSeuraavassa luetellaan temppelilaulajat ja heidän jälkeläisensä: Kehatin suvusta laulajana oli Heman, Joelin poika; hänen isoisänsä oli Samuel, tämän isä Elkana… 1.Aik.6:33-34.

Kukahan selittäisi minulle sen ristiriidan, että Samuelin isän mainitaan olleen efraimilainen (1.Sam.1:1)? Samuel oli kuitenkin leeviläinen, Kehatin jälkeläisiä, kuten käy ilmi Aikakirjoista (1.Aik.6:7-12). Muuten tämä sukupuu näyttää selkeältä, mutta Samuelin esi-isien nimiä kirjoitetaan vähän eri lukutavalla Samuelin kirjan alussa ja efraimilaisuus lienee johdettu asuinpaikan mukaan (1.Aik.6:46,51). Samuelin pojat olivat Joel ja Abia, mutta he ottivat lahjuksia ja antoivat vääriä tuomioita (1.Sam.8:3). Sen sijaan Heman, Joelin poika, oli kunnollinen. Hän toimi laulajana Salomon rakentamassa temppelissä ja hänestä sanotaan, että hän oli kuninkaan profeetta. Hänellä oli kaikkiaan neljätoista poikaa ja kolme tytärtä. Hänen poikiensa nimet luetellaan ensin kaikki ja sitten todetaan: Nämä kaikki olivat Hemanin, kuninkaan profeetan, poikia. Jumala oli näet luvannut nostaa Hemanin kunniaan ja oli antanut hänelle neljätoista poikaa ja kolme tytärtä. 1.Aik.25:5.

Näistä temppelilaulajista sanotaan, että he lauloivat ylistyslauluja pyhässä hurmoksessa (1.Aik.25:1). Heman on kuin vanhan liiton aikaan eksynyt uuden liiton uskova, joka Pyhän Hengen täyteydessä laulaa kiitoslauluja Herralle ja puhuu profeetallista sanaa niin kuninkaalle kuin kansallekin – vieläpä itselleen. Hän oli saanut Jumalalta henkilökohtaisen lupauksen, että Jumala nostaisi hänet kunniaan. Heman oli musiikillisesti taitava kuoronjohtaja ja häntä siunattiin myös isolla perheellä.

Mitä siis opimme tästä? Hyvät geenit ovat tärkeitä. Ne voivat hypätä yhden sukupolven yli, mutta pompahtaa pintaan taas seuraavassa. Geenejäkin tärkeämpää on omistautua Jumalan valtakunnan asialle ja palvella sen kutsumuksen mukaan, jonka on saanut. Heman kehitti musiikillisia lahjojaan ja myös opetti nuorempia. Temppelilaulajat eivät vain laulaneet, he myös kasvattivat tulevia laulajia. Heman ei ollut kapeakatseinen ihminen eikä nuottien vanki, vaan eli hengen vapaudessa ja kasvoi uskossa niin että saattoi palvella myös profeettana. Ehkä hän tietoisesti halusi jatkaa isoisänsä Samuelin jalanjäljissä. Eniten minua rohkaisee Hemanin henkilökohtainen jumalasuhde, josta heijastuu sama lämmin läheisyys Jumalan kanssa kuin isoisällään Samuelilla oli ollut.

Voisimmeko mekin laittaa hyvät geenimme töihin, arvostaa edeltä kulkeneita pyhiä, omistautua kutsumuksellemme, säilyttää ensirakkauden Herraan? Suokoon taivaan Jumala siunauksensa meille, että mekin voisimme elää arvokkaan elämän ja jättää hyvän esimerkin jälkipolville.

Oikeus saada oikeutta

Älä levitä perättömiä huhuja äläkä suostu auttamaan väärintekijää todistamalla vilpillisesti hänen hyväkseen. 2.Moos.23:1.

Raamatusta nousee esiin se oikeusjärjestelmä, jonka tunnemme hyvin: syyllisen täytyy saada puolustautua syytöksiä vastaan ja tuomiota ei voida perustaa yhden ihmisen lausumalle, vaan todisteiden tulee olla kiistattomat. Tämä oikeuskäytäntö on aina ollut sielunvihollisen maalitauluna. Paholainen ei voi hyväksyä totuuteen johtavaa oikeusjärjestelmää, vaan hän yrittää aina saada oikeuden vääristetyksi. Hän onnistui varsin hyvin Jeesuksenkin kohdalla. Jeesus tuomittiin kuolemaan, vaikka mitään aihetta ei ollut. Tehtiin siis oikeusmurha. Pienimuotoisia oikeusmurhia tehdään vähän joka päivä, kun erilaiset juorut ja panettelut saavat rönsyillä ihmisten keskuudessa, myös seurakunnassa.

Olen tehnyt elämäni aikana paljonkin havaintoja, joiden mukaan syyttömiä pastoreita ja evankelistoja on tuomittu, kun joku hurskaaksi tekeytynyt ihminen on alkanut esiintyä ilmiantajana ja kylvänyt erilaista väärien olettamusten myrkkyä seurakuntaan. Olen itse ollut erään myrkynkylväjän tulilinjalla ja tullut tulokseen, että hänen täytyy olla jollakin tavalla sairas ihminen. Mielentilatutkimus paljastaisi ehkä kyseisen henkilön olevan jotensakin syyntakeeton. Tyypillistä on, että suurin osa ihmisistä ei tunnista tällaista yksilöä mitenkään vaaralliseksi saati paholaisen kätyriksi – pikemminkin hän on useimpien silmissä hyvämaineinen uskovainen.

Jos veljesi tekee syntiä, ota asia puheeksi kahden kesken. Jos hän kuulee sinua, olet voittanut hänet takaisin. Mutta ellei hän kuule sinua, ota mukaasi yksi tai kaksi muuta, sillä ’jokainen asia on vahvistettava kahden tai kolmen todistajan sanalla’. Ellei hän kuuntele heitäkään, ilmoita seurakunnalle. Ja jos hän ei tottele seurakuntaakaan, suhtaudu häneen kuin pakanaan tai publikaaniin. Matt.18:15-17.

Olennaista on tässäkin – jos syytös viedään seuraavalle asteelle – että syytetty on koko ajan tietoinen häneen kohdistuvasta epäilyksestä. Tämä on aika olennaista, sillä jotkut tuntuvat luulevan, että jos on ilmaistu paheksuntaa yhden kerran, saadaan syyttelyä jatkaa syytetyn selän takana ystäväpiirissä ja sukulaisten kesken, jopa seurakunnassa, ilman että asiasta puhutaan syytetylle sen enempää.

Entä sitten syytetyn mielenmuutos – näkyykö se? Ehkä syytetty on tehnyt parannusta, mutta ei ole sitä julkisesti ilmaissut. Kaikki eivät ole ulospäin suuntautuneita, olisi väärin olettaa, että sisäänpäin kääntyneet ihmiset kuuluttaisivat tuntojaan kaikille. Jos odotetaan sydämen tasolla tapahtuvaa muutosta, miten se näkyy? Muutos ehkä näkyy paheksuttavan käytöksen puuttumisena, mutta onko se seurakuntalaisten silmissä riittävästi? Onko se uskottavaa?

Jos Jumala on antanut anteeksi ja Jeesuksen veri on puhdistanut, se pätee. On varottava lausumasta ankaria tuomioita, sillä niin kuin te mittaatte, niin tullaan teille mittaamaan. Matt.7:2. Tämän vuoksi, ja yleensäkin oikeuden voimaan saattamiseksi, on tärkeää, että seurakunnassa on harkitsevia toimijoita, hyviä vanhimpia, oikeita paimenia, laupiaita ihmisiä, sillä yksikin oikeusmurha voi viedä seurakunnalta siunauksen. Oletko sinä armollinen ja laupias kanssamatkaajiasi kohtaan?