Kuukausi: heinäkuu 2017

Jotkut omistautuvat tieteelle ja tekevät akateemista uraa ja kenties tutkimustyötä edistääkseen tieteen saavutuksia. Sitten joskus kuulen sellaisiakin viestejä, että minun kohdallani elämä on mennyt hukkaan, kun en ole tehnyt akateemista uraa enkä omistautunut elämässäni tieteen hyväksi. Ymmärrän heidän huolensa, mutta en arvosta tiedettä niin paljon, että pitäisin sille omistautumista jonain kutsumustyönä. Eivät nämä akateemiset ihmiset ole pahoja, mutta heidän näköalansa on liian kapea. Heiltä puuttuu riittävän laaja-alainen visio elämän tarkoituksesta. Sellaisen vision tarjoaa vain elävä usko Jumalaan. Jumalan antama visio elämästä on jotakin niin paljon enemmän. Lueteltuaan joitakin ’ansioitaan’, Paavali luonnehti elämänkatsomustaan tähän tapaan:

Mutta kaiken tämän, mikä oli minulle voittoa, olen Kristuksen tähden lukenut tappioksi. Pidän todella sitä kaikkea pelkkänä tappiona, sillä Herrani Kristuksen Jeesuksen tunteminen on minulle arvokkaampaa kuin mikään muu. Hänen tähtensä olen menettänyt kaiken, olen heittänyt kaiken roskana pois, jotta voittaisin omakseni Kristuksen. Fil.3:7-8.

Tämä arvojärjestys on tärkeä. Jos haluamme palvella Herraa sen mukaan kuin Raamattu kehottaa: Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi ja koko voimallasi (Mark.12:30), silloin meidän on osattava hylätä maailman arvot ja omaksua Jumalan valtakunnan arvot.

Yksi asia, joka voi meitä estää, on valmis roolitus, jolla meidät sidotaan. Olemme kuin Simson, joka sidottiin kahdella vastapunotulla köydellä. Ja ketkä sitoivat Simsonin? Juudan miehet. Siis oma väki. Sukulaiset ja ystävät. Kolmetuhatta Juudan heimon miestä oli valmiina sitomaan Simsonin ja luovuttamaan hänet filistealaisille (Ks.Tuom.15:11-14).

Arvaa, lukeeko kukaan uskovista sukulaisistani tätä blogia. Ei yksikään. Arvaa, tykkääkö kukaan tuntemistani helluntailaisista uskovista minun kirjoituksistani. Eipä ole näkynyt. He haluavat sitoa minut, vaieta kuoliaaksi. He karttavat kuin ruttoa, väheksyvät kaikin tavoin. Heidän piti elää kanssani veljellisessä yhteydessä ja tukea minua, puolustaa tämän ajan ’filistealaisia’ vastaan, mutta mitä vielä. He ovat liittoutuneet filistealaisten kanssa minua vastaan.

Eivät he ole pahoja ihmisiä, mutta heidän näköalansa on liian kapea. He yrittävät tunkea minua valmiiseen muottiin, johon en mahdu ja johon en missään nimessä halua itseäni tungettavan. Kun Simsonin ystävät luovuttivat hänet filistealaisille, mitä tapahtui?

Silloin Herran henki valtasi hänet. Köydet, jotka olivat hänen käsivarsiensa ympärillä, katkesivat kuin pellavalangat tulessa, ja siteet kirposivat hänen käsistään. Tuom.15:14.

Pyhä Henki on minunkin kanssani ja hänen tuellaan olen vapaa! Ei ihmisten roolitus, heidän painostuksensa, mielipiteensä ja muottinsa pysty sitomaan ketään, joka elää Pyhän Hengen voitelussa. Sinäkin saat luottaa siihen. Älä anna ystävien ja sukulaisten määrätä, millainen ihminen sinusta tulee. Älä anna kirkkokuntasi estää sinua toteuttamasta Jumalan kutsua. Sinä saat rikkoa heidän rajansa, katkaista heidän ’vastapunotut köytensä’, hylätä heidän tarjoamansa roolimallit ja elää Jumalan voimasta ja toteuttaa sitä näkyä, mikä sinulla on omasta osuudestasi Jumalan valtakunnassa. Anna Pyhän Hengen hallita elämääsi, mullistaa sinun arvojärjestyksesi, ja viedä sinua ’kirkkaudesta kirkkauteen’ (2.Kor.3.18).

Rikoslaissa on pykälä, jonka mukaan voi saada tuomion yksityisyyttä loukkaavan tiedon levittämisestä. Tieto voi olla oikea, mutta sen levittämisestä voi silti saada tuomion. Tieto voi olla väärä, jolloin rikosnimike voi olla kunnianloukkaus. Mitä Raamattu sanoo yksityisyyden suojasta – sanooko mitään? Luetaan vaikka Nooasta:

Nooa ryhtyi viljelemään maata ja istutti ensimmäisen viinitarhan. Mutta kun hän joi viiniä, hän juopui ja jäi alastomana makaamaan telttaansa. Haam, Kanaanin isä, näki isänsä alastomuuden ja kertoi siitä ulkona molemmille veljilleen. Silloin Seem ja Jafet ottivat viitan, levittivät sen harteilleen, menivät sisään selkä edellä ja peittivät isänsä alastomuuden. Heidän kasvonsa olivat poispäin, eivätkä he nähneet isäänsä alastomana. 1.Moos.9:20-23.

Nooa kirosi poikansa Haamin, koska tämä oli juorunnut isänsä alastomuudesta. En tiedä kiroamisen tarpeellisuudesta, mutta muuten tässä on aika hyvä ohje tilanteisiin, joissa olemme vahingossa kuulleet jotakin arkaluontoista tai kenties jopa todistaneet itse jotakin toisten seksielämään liittyvää asiaa, joka ei ehkä kestä täyttä päivänvaloa. Kristittyinä meidän tulisi olla häveliäitä, tahdikkaita, hienotunteisia ja halukkaita säilyttämään sellainen kiusallinen tapaus yksityisyyden suojassa. Ennen kaikkea pysykää kestävinä keskinäisessä rakkaudessanne, sillä ”rakkaus peittää paljotkin synnit”. 1.Piet.4:8. Jos tapaus on sellainen, että sen kuuluu tulla julki, voimme jättää asian huoletta Jumalalle ja odottaa, kunnes Jumala hoitaa asian julkiseksi.

Voimme lukea myös Abnerin tapauksesta, kun hän toimi Saulin pojan Isbosetin hyväksi ja piti Israelin sotaväkeä yllä ja vaali Saulin suvun kuninkuutta. Isboset oli kuullut Abnerista pahan juorun ja alkoi piikitellä tätä.

Kerran Isboset kysyi Abnerilta: ”Miksi olet käynyt isäni sivuvaimon luona?” Abner suuttui Isbosetin sanoista ja vastasi: ”Juudan koirienko päällikkö minä olen? Olen tähän päivään asti ollut uskollinen isäsi Saulin suvulle ja hänen veljilleen ja ystävilleen enkä ole antanut sinun joutua Daavidin käsiin, ja nyt sinä syytät minua tämän naisen vuoksi.” 2.Sam.3:7-8.

Epäselväksi jää, oliko juoru tosi vai valheellinen, mutta ongelma olikin siinä, että keskusteltiin ”yksityisyyttä loukkaavasta tiedosta”. Asia ei kuulunut Isbosetille – ja jokaisen uskovan tulisi ymmärtää olla kajoamatta lähimmäisensä yksityisasioihin, erityisesti seurakunnan pastoreiden tulisi saada koulutus tähän – ja lisäksi hän arvioi oman arvovaltansa väärin ja väheksyi Abnerin vaikutusvaltaa. Ilman Abneria Isboset ei ollut mitään. Kun Abner poistui näyttämöltä ja vei sotilaansa mukanaan, Isboset oli täysin suojaton. Saamme melkein tragikoomisen kuvan tästä, kun luemme eteenpäin:

Beerotilaisen Rimmonin pojat Rekab ja Baana lähtivät matkaan ja tulivat keskipäivän helteessä Isbosetin talolle, kun hän oli juuri päivälevollaan. Talon portinvartijatar oli vehniä puhdistaessaan käynyt uniseksi ja nukahtanut, ja niin Rekab ja hänen veljensä Baana pääsivät huomaamatta sisälle taloon, jonka makuuhuoneessa Isboset lepäsi vuoteellaan. He löivät hänet hengiltä ja iskivät häneltä pään poikki… 2.Sam.4:5-7.

Isbosetin talossa vallitsi täydellinen uneliaisuus. Aseistetut henkivartijat olivat tiessään ja vartijan virkaa toimitti joku naisparka. Tosin useimmat luotettavat käännökset eivät puhu mitään ”vehniä puhdistavasta naisesta”, vaan Rekab ja Baana teeskentelivät hakevansa sotilaiden palkaksi varattua viljaa. Tällä tekosyyllä rosvot pääsivät esteettä taloon tekemään murhia. Samalla piirtyy kuva seurakunnasta, jonka pastori piikittelee seurakunnan jäseniä näiden yksityiselämään liittyvien juorujen takia. Nämä vastuuntuntoiset ihmiset, jotka ovat rukoilleet pastorinsa puolesta ja avustaneet tätä rahalahjoillaan, ”tekevät abnerit”, toisin sanoen äänestävät jaloillaan ja jättävät jälkeensä uneliaisuuden hengen. Rosvoille on sen jälkeen tie auki seurakunnan sydämeen. Jeesus sanoi: Varas tulee vain varastamaan, tappamaan ja tuhoamaan. Minä olen tullut antamaan elämän, yltäkylläisen elämän. Joh.10:10.

Ei ole siis yhdentekevää, miten suhtaudumme yksityisyyden suojaan. Ei ole merkityksetöntä, opimmeko olemaan puuttumatta asioihin, jotka eivät meille kuulu. Hyvä moraali on tärkeä asia, mutta onko se varmasti parempi kuin veljellä tai sisarella, että voisimme heitä ojentaa? Voimme saada arvaamattoman paljon vahinkoa aikaan, jos puremme sitä kättä, joka meitä ruokkii, tai jos emme arvosta sitä panosta, jota uskolliset seurakunnan jäsenet tarjoavat meille kaikessa hiljaisuudessa. Olen siinä onnekkaassa asemassa, että minulla ei ole omaa lehmää ojassa, mutta pari kertaa olen ”tehnyt abnerit” ja äänestänyt jaloillani, kun olen todennut, että seurakuntaa isännöi Isbosetin kaltainen tyyppi, joka luottaa enemmän meheviä juoruja sepittäviin ämmiin kuin rukoileviin Jumalan pyhiin.

Jättäkää siis kaikki pahuus ja vilppi, kaikki teeskentely ja kateus ja kaikki panettelu. 1.Piet.2:1.