Kuukausi: heinäkuu 2017

Monet tuntevat elokuvan Hevoskuiskaaja. Siinä kerrotaan miehestä, joka osasi antaa terapiaa säikylle hevoselle ja rauhoittaa tätä. Hän tavallaan osasi puhua hevosen kieltä ja rakentaa luottamuksellista suhdetta hevoseen, joka oli traumatisoitunut liikenneonnettomuudessa. Luottamus synnytettiin ilman pakkoa ja piiskaa.

Paras ihmiskuiskaaja on Pyhä Henki. Hän osaa hoitaa meitä, kun tarvitsemme terapiaa. Hän kertoo meille Jumalan mielipiteen. Hän ei lyö eikä piiskaa, hän ei turvaudu pakkokeinoihin. Hän puhuu hellästi ja vaatimatta. Hän odottaa kärsivällisesti, että vastustuksemme hellittää ja vähitellen taivumme hänen tahtoonsa. Hän puhuu monin tavoin. Tiedämme, että hän voi avata aasinkin suun (siltä minustakin välillä tuntuu, kieltämättä). Keskustelu hänen kanssaan voi sujua tähän tapaan:

Minä: Ansaitseeko tällainen herätysliike, että sitä siunataan, kun kaikenlaiset kotkotukset valtaavat seurakunnat, omahyväisyys rehottaa, väkivalta ja sortaminen on jokapäiväistä, rahaa ahnehditaan, leipäpapit kiskovat köyhien varat, turhia temppeleitä pystytetään? Pyhä Henki: Jätä tuomitseminen Tuomarille. Rukoile sinä, että tulisivat uskossaan terveiksi. Älä menetä toivoasi, Jumala voi heidänkin keskellään tehdä suuria asioita. Pyydä Suomen kansalle herätystä.

Minä: Tämä suku on kokonaisuudessaan ihan mätää porukkaa. Kaikenlaiset juonet juonitellaan ja pahat puheet leviävät – myrkynkylväjiä yksi ja toinen. Pyhä Henki: Niin, minä haluaisin heidän muuttuvan. Älä luovuta. Pidä luotilankaa kädessäsi heidän nähtensä – ehkä he alkavat hävetä vielä tuota joka suuntaan vinoa elämäänsä. Jos eivät käänny, sitten anna olla. Minä: He kyllä vielä vetävät kirouksen päällensä. Pyhä Henki: Älä oleta niin…

Minä: En jaksa rukoilla enää tämän ihmisen puolesta. Hän puhuu koko ajan, on ärsyttävä, sotkeutuu politiikkaan, on itsekeskeinen eikä osoita kiinnostusta Jumalan sanaan…Pyhä Henki: Mutta minä rakastan häntä. Hänkin on Kristuksen tuleva morsian. Hänet on valittu. Hän on minulle tärkeä. Voisitko vielä jatkaa? Annan sinulle rakkautta siihen ihmiseen niin ettet pysty jättämään häntä pois rukouksistasi… Minä: Entä tämä toinen? Hänen elämäntapansa on väärä. Olen rukoillut hänen puolestaan, mutta mitään muutosta ei ole tapahtunut. Haluaisin lopettaa ja ottaa jonkun muun henkilön tilalle. Pyhä Henki: Ei, hän kuuluu listalle. Hän on yksinäinen, pyydä hänelle läheistä ihmissuhdetta ja uudistumista uskossa.

Sitten on myös niitä tapauksia, kun joku jää pois rukouksistani. He ovat ihmisiä, joilta olen saanut liian huonoa palautetta, että olisin jaksanut heitä rakastaa. Jumala ei luovuta yhtä helposti kuin minä, mutta on joutunut käyttämään jonkun toisen rukouksia. Usein joudun toteamaan näiden pudokkaiden kohdalla: Tapahtukoon sinulle niin kuin uskot. Jeesuskaan ei voinut mitään ihmisten epäuskolle. Uskolle ja rakkaudelle on silti aina tilausta:

Kun te totuudelle kuuliaisina olette puhdistautuneet elääksenne vilpittömässä, veljellisessä rakkaudessa, niin rakastakaa toisianne uskollisesti ja kaikesta sydämestänne. 1.Piet.1:22.

Kuinka te ette ymmärrä, etten minä puhunut teille leivistä? Varokaa fariseusten ja saddukeusten hapatetta. Matt.16:11.

Jeesus kehotti karttamaan neljänlaista hapatetta: fariseusten, saddukeusten, kirjanoppineiden ja herodeksen hapatetta.

Fariseusten hapate oli tekopyhyys (Luuk.12:1). Fariseus uskottelee itselleen ja muille olevansa ihanteensa mukainen – siis vähän parempi kuin muut. Hän ottaa helposti sivullisen roolin ja katselee muita ylhäältä päin. Hän on omasta mielestään hurskas. Hänen omavanhurskautensa tuottaa toisten tuomitsemista.

Saddukeus ei usko mihinkään yliluonnolliseen. Saddukeukset voivat olla hartaan uskonnollisia, mutta mikään ihme ei sovi heidän käsitykseensä maailmasta. Heillä on kaikkeen luonnollinen selitys. Nykyään se selitys on useimmiten ”tieteellinen totuus”. Saddukeukset keskittyvät tutkimaan väitettyjä ihmeitä ja purkamaan niistä pois kaiken yliluonnollisen.

Kirjanoppineet – uudessa kirkkoraamatussa puhutaan lainopettajista – korostavat uskossa aina opin tärkeyttä. He tutkivat lakia ja miettivät sääntöjä ja ovat aina oikeassa. He suosivat kirjaimellista tulkintaa. Nykyajan kirjanoppinut suosii Raamatun kääntämisessä sananmukaisuutta, ”sanatarkkaa” käännöstä. Kirjanoppineisuus johtaa uskonelämässä helposti lainalaisuuteen. Tässä kirjaimen orjuudessa elävä usko kuolee: Kirjain näet tuo kuoleman, mutta Henki tekee eläväksi. 2.Kor.3:6.

Herodeksen hapate ilmenee vallankäyttönä. Herodilaiset uskovat ennen kaikkea yhteiskunnalliseen asemaan ja seurakunnassa he uskovat, että pastorit ja muut johtajat ovat aina oikeassa. Herodeksen kannattaja ei pohdi moraalisia kysymyksiä – oikeassa on se, jolla on valta. Herodeksen hapate suosii rahan valtaa, sillä se edustaa suorinta tietä totuuden ohittamiseen. Herodeksen maailmankäsitys on erityisesti niiden suosiossa, jotka rakentavat hierarkisia järjestelmiä ja vallankäytön portaita seurakuntiin ja kirkkoihin.

Selviäisimme monista ongelmista vaivatta, jos osaisimme torjua hapatteet. Mikä onkaan se hapate, joka sinua eniten vaivaa? En halua syyttää ketään mistään, mutta tunnustan, että minä osaan olla fariseus. Sikäli kuin tunnen ihmisiä (en ole mikään ihmistuntija), kaikki yllämainitut hapatteet ovat yleisiä, mutta vaihtelevat yksilöittäin. Mikä rohkaisu tässä siis on?

Sanotaan, että paraneminen juoppoudesta lähtee liikkeelle, kun tunnustaa olevansa alkoholisti. Jos voimme tunnustaa, että olemme heikkoja jollekin hapatteelle, voimme myös parantua siitä. Jos emme heti paranekaan, niin ainakin tunnemme määrättyä syyllisyyttä, kun annamme periksi heikkoudellemme. Sellainen merkitsee pitkäkestoista ja hidasta paranemista, jota Raamattu kutsuu myös pyhittymiseksi – etenemiseksi pyhyyden tiellä.

Jumalaton eläköön yhä jumalattomasti, saastainen rypeköön saastassaan, vanhurskas harjoittakoon vanhurskautta ja pyhä edetköön pyhyyden tiellä. Ilm.22:11.