Parempi huominen

lahdevesiKatso, tyttäreni, minä olen kuullut sinun rukouksesi. Minä tiedän sinun kipusi ja valituksesi. Nyt minä teen työtä, jotta sinun tulevaisuutesi voisi olla siunattu ja onnellinen. Katso, minä otan sinun päältäsi pois surun viitan ja annan sinulle ylistyksen vaipan. Minä käännän pahan hyväksi ja hyvitän sinulle sinun kärsimäsi vääryyden.

Katso, minun lähteeni pulppuavat iloa ja sinä saat kumartua juomaan niistä kirkasta vettä. Sinä saat hengessä nauraa ja iloita, kun minä täytän sinun suusi riemulla ja sydämesi ilolla.

Katso, et sinä jää minulta pimentoon. Minä olen varannut sinulle uusia vaatteita ja kalliita koruja – sinä saat kaunistautua niillä kuin morsian. Ja sinun sydämesi avartuu ja sinä saat hengittää syvään taivaallista happea.

Minä vien sinua eteenpäin – jätä kaikki murheesi minulle. Katso, minä olen käden mitan päässä sinusta joka hetki – et sinä ole yksin. Minä ohjaan sinua, johdatan ja autan.

Näin minä teen, koska sinä olet minun rakas tyttäreni ja minä olen ylpeä kätteni luomuksesta. Sinä saat kutsua minua Isäksi ja olla ylpeä siitä, että olet minun näköiseni.

Hänen apunsa kantaa

jyrkkaHänen vihansa kestää vain hetken, hänen hyvyytensä läpi elämän. Illalla on vieraana itku mutta aamulla ilo. Ps.30:6.

Usko Jumalan hyvyyteen joutuu koetukselle, kun kohtaamme ikäviä asioita, kuten sairautta, työttömyyttä, avioeron, konkurssin, läheisen kuoleman tai muuta sellaista ja kyselemme miksi-kysymyksiä itku kurkussa. Tuntuu, että joudumme ylivoimaisiin vaikeuksiin. Mutta Raamatun pyhät kokivat samaa ja kirjoittivat muistiin kokemuksensa. Saamme lukea vaikkapa Paavalin tilitystä näistä epätoivon hetkistä:

Jouduimme niin suunnattomiin ja ylivoimaisiin vaikeuksiin, ettemme enää uskoneet selviävämme hengissä. Me saimme tuntea olevamme kuolemaan tuomittuja, jotta emme luottaisi itseemme, vaan Jumalaan, joka herättää kuolleet. Tällaisesta kuolemanvaarasta hän pelasti meidät, ja niin hän pelastaa vastedeskin. Me luotamme siihen, että hän on pelastava meidät, kun tekin autatte meitä rukouksellanne. Näin nousee monista sydämistä kiitos Jumalalle siitä armosta, jota hän on osoittanut meitä kohtaan. 2.Kor.1:8-11.

Luottamusta Jumalaan rakennetaan näissä koetuksissa. Vahvaa uskoa ei oikein voi saada ilman niitä. Vastoinkäymisten keskellä saamme luottaa siihen, että koetus menee ohi ja Jumalan armo ja hyvyys kestää ajasta aikaan – ikuisesti. Voimme luottaa Jumalaan, että hän antaa voimaa kestää eteen tulevat väliaikaiset vaikeudet:

Teitä kohdannut kiusaus ei ole mitenkään epätavallinen. Jumalaan voi luottaa. Hän ei salli kiusauksen käydä teille ylivoimaiseksi, vaan antaessaan teidän joutua koetukseen hän samalla valmistaa pääsyn siitä, niin että voitte sen kestää. 1.Kor.10:13.

Niinpä voimme tänäänkin elää toivorikkaalla mielellä, pää pystyssä, varmana Jumalan rakkaudesta, luottavaisin mielin. Etenemme rukouksen hengessä, odotamme Herraa, toistamme hänen nimeään, kiitämme häntä avusta jonka hän on varannut, emme lannistu. Tiedämme, että hän on läsnä, hän neuvoo, hän puolustaa, hän kantaa ja pelastaa, hän vie asiamme voittoon, hän avaa tietä ja antaa rauhan, hän varustaa ja voimistaa, hän nostaa iloon.

Maan ääristä minä huudan sinua, kun sydämeni nääntyy. Sinä viet minut turvaan, kalliolle, jolle itse en jaksaisi nousta. Ps.61:3.