Jumala palkitsee hyvät tekosi

kaupunkivuorellaSamoin toiset hyvät teot ovat näkyvissä, mutta nekään, jotka eivät näy, eivät voi pysyä salassa. 1.Tim.5:25.

On olemassa kirja nimeltä Näkymätön Elina, josta Klaus Härö on tehnyt elokuvankin. Näkymättömyys voi olla ongelma. Tällöin kai puhutaan lähinnä sosiaalisesta näkymättömyydestä, kun joku kokee, että häntä ei huomata. Muut unohtavat sinut, eivät oikein arvosta mitenkään tai peräti tahallaan vaikenevat kuoliaaksi. Nykyään kun on olemassa sosiaalinen media, on kehittynyt ns. huomiotalous. Jos julkaiset jonkin kuvan tai tarinan netissä etkä saa lainkaan tykkäyksiä tai saat liian vähän tykkäyksiä, sinusta tuntuu kurjalta. Asialla on tietysti positiivinenkin puolensa: jos huomionkipeys tulee tyydytetyksi, kun saat tykkäyksiä, silloinhan some on sinulle avuksi.

Yksinäisyys on se perimmäinen ongelma, jota ihmisten antama huomio lievittää. Mutta jos puhumme hengellisestä elämästä, on jokaisella, joka palvelee ja näkee vaivaa, tarve saada huomiota ja tunnustusta työstään. Paavali kehottaa: Osoittakaa toisillenne lämmintä veljesrakkautta, kunnioittakaa kilvan toinen toistanne. Room.12:10. Tai hän sanoo: He ovat virkistäneet minua niin kuin teitäkin. Antakaa tunnustus tällaisille miehille! 1.Kor.16:18.

Jos kuitenkin jäämme vaille ansaittua huomiota seurakunnassa, voimme tsempata itseämme ja muistaa, että Jumala näkee palvelustyömme. Hän huomioi antamisemme ja hyvät tekomme. Oikeastaan voi olla eduksi, että ihmiset eivät meitä kiitä, sillä Jumalan siunaus tulee silloin sitä suurempana meidän osaksemme. Isäsi, joka näkee myös sen, mikä on salassa, palkitsee sinut. Matt.6:4,6,18.

Et ole näkymätön, et ole salassa. Sinun hyvät tekosi ovat Jumalan muistissa, sinun lahjasi on talletettu varmaan säilöön, missä ei koi syö eikä ruoste raiskaa (Matt.6:20). Sinun palvelutyösi on rekisteröity ja siitä koituu sinulle siunauksia, moninkertainen sato.

Herra palkitkoon sinulle tekosi, niin että saat täyden hyvityksen häneltä, Israelin Jumalalta, jonka siipien alta tulit etsimään suojaa. Ruut.2:12.

Teroita korvasi

maantieKuule, lapseni:

Minä näen sinun kipusi ja tiedän tuskasi
Sinä olet minulle rakas
Minä lohdutan sinua ja hoivaan sinua
Minä parannan sinut sinun haavoistasi
Sinun ei pidä pelätä

Minä kuljen sinun kanssasi tätä tietä
Minä valaisen sen sinulle
Minä tuon sinun luoksesi toisia haavoittuneita
Minä hoidan heitä sinun kauttasi
Sinun ei pidä epäröidä

Minä annan sinulle voimaa huomiseen
Minä kuljen sinun vierelläsi joka päivä
Minä en päästä sinua silmistäni hetkeksikään
Minä vartioitsen sinun askeliasi
Sinun ei pidä murehtia

Minä lohdutan sinua kuin äiti lastaan
Minä pidän sinua sylissäni kuin morsiantani
Minä sivelen sinun haavoihisi balsamia
Minä huolehdin, että sinä paranet
Sinun ei pidä masentua

Minä pyyhin jokaisen kyyneleen sinun silmistäsi
Minä karkotan jokaisen vihollisen kimpustasi
Minä lannistan jokaisen, joka sinua lannistaa
Minä nostan ja kannan ja pelastan
Sinun ei pidä itkeä

Sinä saat nähdä, että minä olen Herra
Sinun Jumalasi
Sinä saat huomata, että minä olen Elämä
Ja minä olen Ylösnousemus
Sinun ei pidä epäillä.