Kuukausi: maaliskuu 2021

Kun Johannes vankilassa kuuli Kristuksen teoista, hän lähetti opetuslapsensa kysymään: ”Oletko sinä se, jonka on määrä tulla, vai pitääkö meidän odottaa toista?” Matt.11:2-3.

Johanneksen usko joutui koetukselle, kun Jeesus ei näyttänyt välittävän hänen ahdingostaan. Johannes toivoi ehkä Jeesuksen tekevän ihmeen hänen puolestaan, jotta hän saisi vapautua. Ainakin Johannes toivoi Jeesuksen puhuvan hänen puolestaan ja ajavan vaikutusvallallaan Johanneksen etua.

Mutta oikeastaan Jeesus ei tehnyt mitään Johanneksen hyväksi. Ehkä hän rukoili tämän puolesta. Viesti Johannekselle oli tämä: Kertokaa Johannekselle, mitä kuulette ja näette: Sokeat saavat näkönsä ja rammat kävelevät, spitaaliset puhdistuvat ja kuurot kuulevat, kuolleet herätetään henkiin ja köyhille julistetaan ilosanoma. Matt.11:4-5. Kun Johanneksen lähettämät miehet olivat lähteneet, Jeesus mainitsi muutaman asian Johanneksen puolesta (Matt.11:7-15), mutta lähettämässään viestissä hän ei sanonut mitään Johanneksesta.

Usein koettelemus, joka meitä kurittaa, tulee samalla tavalla. Me rukoilemme, huudamme Jumalan puoleen, mutta emme saa vastausta. Jumala tuntuu puhuvan kaikille muille, mutta ei juuri minulle ja minun tarpeeseeni. Kun eniten kaipaisimme rohkaisua, emme saa sitä. Meistä tuntuu, että Jumala on meidät hylännyt. Olemme yksin.

Mutta nämä elämän syvät laaksonpohjat ovat Jumalan sallimia, jotta meidän uskomme kasvaisi. Noissa tilanteissa meidän tulee venyä, jaksaa pitemmälle, uskaltaa täydemmin jäädä uskon varaan – luottaa sittenkin. Jumala ei anna meille näitä koetuksia, jos hän näkee jo ennalta, että heitämme pyyhkeen kehään. Hän antaa meille koetuksen, koska hän näkee, että olemme vahvoja, pystymme venymään, kasvamme paineen alla.

Hän on kuin sillanrakentaja, joka koeponnistaa uuden riippusiltansa. Hän haluaa virittää uskomme sellaiseen harmoniaan kanssaan, että pienet tuulet eivät sitä heittele. Tosipaikan tullen saamme osaksemme luottamusta ylhäältä. Jumala tietää: tämä poika kestää kyllä tai tämä tytär on tarpeeksi sitkeä.

Me riemuitsemme jopa ahdingosta, sillä tiedämme, että ahdinko saa aikaan kestävyyttä, kestävyys auttaa selviytymään koetuksesta ja koetuksesta selviytyminen antaa toivoa. Room.5:3-4.

Me julistamme teille ilosanoman: Minkä Jumala lupasi meidän isillemme, sen hän on täyttänyt meille, heidän lapsilleen. Hän on herättänyt Jeesuksen kuolleista, niin kuin toisessa psalmissa sanotaan: — Sinä olet minun Poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin. Ap.t.13:32-33. Tietäkää siis, veljet: hänen ansiostaan teille julistetaan synnit anteeksi, ja hänen ansiostaan jokainen, joka uskoo, tulee vanhurskaaksi, saavuttaa kaiken sen, mitä te Mooseksen lain avulla ette voineet saavuttaa. Ap.t.13:38-39.

Paavali ja Barnabas puhuivat näitä Pisidian Antiokiassa. Heidän julistuksensa keskittyi Jeesuksen persoonaan ja hänen merkitykseensä. Huomataan, että evankeliumi oli jotakin mullistavaa entiseen nähden. Lain noudattamisen vaatimus ei ollut enää keskipisteessä. Nyt Jeesus syrjäyttää lain. Hän ei pura sitä, hän ei mitätöi sitä – hän täyttää sen. Nyt Kristus Jeesus on tullut Pelastajaksi.

Vielä pitkän aikaa ihmiskunta takertui lain noudattamiseen ja pyrki sääntöjen mukaiseen elämään ja uskonnollisten vaatimusten täyttämiseen. Evankeliumi upposi ihmisiin hitaasti. Mutta yksilö yksilöltä tapahtui uuden syntymän ihmeitä: Mutta kun Jumalan, meidän pelastajamme, hyvyys ja rakkaus ihmisiä kohtaan tuli näkyviin, hän pelasti meidät, ei meidän hurskaiden tekojemme tähden, vaan pelkästä armosta. Hän pelasti meidät pesemällä meidät puhtaiksi, niin että synnyimme uudesti ja Pyhä Henki uudisti meidät. Tit.3:4-5.

Mahtavaa! Nyt palvelemme Jumalaa uudella tavalla, Hengen mukaan, emme enää vanhalla tavalla, lain kirjaimen orjina. Room.7:6.

Kansa oli Jeesuksen aikana jakautunut: oli happamat ja epäluuloiset, jotka suhtautuivat Jeesukseen nurjasti, ja oli iloinen kansa, joka ylisti ja kiitteli Herraa. Kun Jeesus puolustautui syyttäjiä vastaan: kaikki hänen vastustajansa olivat häpeissään, mutta kansa iloitsi kaikista ihmeteltävistä teoista, joita hän teki. Luuk.13:17.

Kumpaa puoluetta me haluamme edustaa? Toivottavasti tämän blogin lukijat ovat valinneet puolensa oikein. Nimittäin se on lopulta hyvin ratkaiseva asia, kun ajatellaan tulevaisuuttamme. Jos uskomme Jumalan Poikaan, me pelastumme. Jos tunnustamme uskoa, saamme armon. Sydämen usko tuo vanhurskauden, suun tunnustus pelastuksen. Room.10:10.

Ollaan siis rohkeita Jeesuksen seuraajia. Ollaan Pyhän Hengen ihmisiä. Uskotaan häneen, palvellaan häntä, viedään eteenpäin evankeliumia, pysytään terveessä uskossa, rakennetaan Jumalan valtakuntaa, odotetaan ylösnousemuksen päivää, säilytään lojaaleina Kristukselle ja Jumalan sanalle. Riiputaan kiinni Vapahtajassa. Vastustetaan Perkelettä, uidaan vastavirtaan. Ei suostuta laimentamaan sanomaa eikä orjailemaan ylipappeja. Pidämme huolen uskon profeetallisuudesta. Emme kumarra kuvia, emme laitostu, emme tee seurakunnasta epäjumalaa, emme alista sisäistä ulkonaiselle, vaan toimimme päinvastoin. Kammoamme kaikkea teatteria ja onttoa uskon teeskentelyä. Emme anna arvoa ihmisen suunnitelmalle, jos kerran Jumalan suunnitelma on tarjolla.

Suola on tarpeellista. Mutta jos se menettää suolaisuutensa, millä te sen suolaatte? Mark.9:50.