Jumalan on kunnia siitäkin, mitä hän salaa, kuninkaan siitä, minkä hän selvittää. Sananl.25:2.
Se huomio tulee vitkastellen, mutta jossain elämän vaiheessa se kirkastuu: – Emme tiedä paljonkaan tämän ajallisen elämän taustalla olevista asioista, emme tiedä tuonpuoleisista juuri hölkkäsen pölähtämää, Jumalan suuret suunnitelmat ovat meiltä salassa ja elämän tarkoituskin on jonkinlainen kompatehtävä. Saatamme miettiä, että jossakin on Jumala valtaistuimellaan naureskelemassa partaansa, kun olemme niin pihalla…
Raamattu sisältää kyllä paljon Jumalan puhetta ja paljastaa monia asioita, jotka ilman Raamatun ilmoitusta olisivat jääneet piiloon. Mutta ihmisenä olemisen suuret kysymykset saavat vastauksia vain osittain. Raamattu tuntuu keskittyvän pelastushistoriaan ja lisäksi lakiin, joka määrittää mikä on oikein Jumalaa ja mikä ihmisiä kohtaan. Ihmisen pelastumiseen liittyvä ilmoitus vastaa osittain ihmisenä olemisen peruskysymyksiin, mutta ei rakenna maailmankuvaa valmiiksi. Tarkoitan, että katson yhä yhtä suu auki tähtitaivaalle kuin nuorena koululaisena. Entä James Webb -teleskooppi? Auttaako se meitä hahmottamaan mitään olennaista uutta?
Ehkä Raamattu ei kiinnosta nykyajan ihmisiä, koska se askartelee niin rajallisten kysymysten parissa ja katsoo liian lähelle? Suuret metafyysiset ongelmat jäävät jonkin luomiskertomuksen varaan, joka ei nykyihmistä tyydytä.
Entä yliluonnolliset kokemuksemme? Olenhan minäkin käynyt taivaan portilla, suorastaan taivaassa, mutta en ole sieltä kauhean paljon evästä tuonut mukanani maan päälle. Kokemukset ovat olleet itselleni tärkeitä, mutta vaikea niistä on kertoa muille mitään mullistavaa. Jos haluamme ymmärtää maanpäällisen elämän ja tuonpuoleisen elämän niveltymistä toisiinsa, voisimme ehkä opetella lukemaan Raamattua enemmän vertauksina. Tarkoitan esimerkiksi kertomusta Joosefista, jonka korottaminen faaraon kakkosmieheksi kuvastaa ylösnousemusta.
Luulen, että siirtyminen tuonpuoleiseen ei tunnu kenestäkään kuolemiselta, vaan joltain päinvastaiselta – uudelta elämältä. Voi kokea olevansa entistä eloisampi, luovempi, vahvempi, onnellisempi. Voi kokea iloa ja sydämen rauhaa, saavansa lisää ymmärrystä ja uutta näkökykyä. Kokee oivaltavansa asioita paremmin ja tietävänsä enemmän. Itsetunto on vahvistunut, on puettu uuteen arvovaltaan ja vaatteetkin ovat sädehtivää kangasta. Käsitys taivaasta ja Jumalasta on selkiintynyt: taivaassa on niin kirkasta ja Jumala on niin hyvä. Taivaassa voi kokea hyväksyntää, jota maan päällä ei voinut kokea. Taivaassa voi kokea sellaista yhteyttä toisten kanssa, jota edes seurakunta ei kyennyt tarjoamaan.
Ja se maailmankuva: se on muuttunut perin juurin. Siinä on nyt mielekkyyttä, siinä on tarkoitusta, siinä on kaikkea inspiroivaa. Kiitos Jeesus! Annoit elämän!
Aamen. Ylistys ja kirkkaus, viisaus, kiitos, kunnia, valta ja voima meidän Jumalallemme aina ja ikuisesti! Aamen. Ilm.7:12.
Usko kasvuun 