Uskovan luonne

Jos uskoontulo vaatii normaalin hengellisen syntymän, uskoon tulleiden hengellinen kasvu on myös elintärkeää. Emme kypsy tuottamaan hedelmää ja luomaan pohjaa elämäntyöllemme, jos emme kasva. Kasvun tulee tapahtua hengellisellä alueella, mutta myös luonteessa. Oikeastaan nämä kytkeytyvät yhteen. Näemme tästä esimerkin Jaakobin elämässä. Jaakob valitti vaimoilleen:

Tehän tiedätte, että minä olen parhaani mukaan palvellut isäänne, hän sen sijaan on petkuttanut minua ja muuttanut palkkaani kymmenen kertaa. Jumala ei kuitenkaan ole antanut hänen tuottaa minulle vahinkoa. 1.Moos.31:6-7.

Laban petti Jaakobia jatkuvasti, joten tämä olisi voinut suuttua ja katkeroitua, jopa kostaa. Jaakob kasvoi kuitenkin uskossaan eikä lähtenyt koston tielle. Hän luotti Jumalaan ja saikin nähdä, että Jumala palkitsi häntä ja hyvitti hänelle Labanin juonittelut.

Mekin saamme kokea vastaavia koetuksia, kun meitä kohdellaan epäoikeudenmukaisesti. Näissä kokemuksissa meillä on mahdollisuus kasvaa uskossa ja kasvaa luonteina. Jumala tuntuu löytävän meille sopivia vastustajia – aina vaan hankalampia, aina vaan erilaisia. Itse koemme, että Paholainen niitä lähettää. Kuka tietää, mutta vastaan voi tulla käärmeitä, kanoja, susia ynnä muita. Käärmeiden ominaispiirre on, että ne ovat myrkyllisiä. Kanat suosittavat meille, että kuljemme pää alaspäin emmekä odota elämältä mitään tavallista apetta enempää. Sudet purevat ja raatelevat, niihin ei oikeastaan auta muu kuin pakeneminen. Varikset ovat aina raakkumassa kuin ihmiset, jotka valittavat koko ajan, näkevät aina huonot puolet kaikista asioista.

Hengellisen elämän selviytyminen näistä vastuksista merkitsee pääsemistä eteenpäin ja luonteen kypsymistä siihen, että olemme entistä valmiimpia varsinaisen elämäntehtävämme suorittamiseen.

Kannattaa siis valita ihmiset, jotka otamme ystävyytemme piiriin. Suosikaamme uskon ihmisiä, jotka elävät elämäänsä kotkan tavalla. He pyrkivät aina ylemmäksi ja olemaan parhaita siinä, mitä tekevät. On parempi viihtyä ihmisten kanssa, joilla on jaloja päämääriä ja jotka tukevat meitä meidän tavoitteissamme. Kannattaa karttaa porukoita, joissa suositaan helppoa elämää, viihdettä ja huvituksia eikä pyritäkään mihinkään jumalisiin tavoitteisiin. Karttakaamme seuraa, jossa aina muita parjataan, etsitään vikoja toisista, ollaan kostonhimoisia ja nähdään kaikki asiat kielteisessä valossa. Älkäämme yhtykö ennustuksiin, joissa luvataan onnettomuutta, synkkiä aikoja ja Jumalan tuomioita. Luotetaan Herraan, joka on uskollinen uskollisia kohtaan.

Herra palkitsee aina oikeamielisyyden ja uskollisuuden. 1.Sam.26:23.

Copyright © 2023 Simo Papunen

Elämäntyö

Raamatusta löytyy monia henkilöitä, joiden elämänkaari kertoo tietoisesta antautumisesta Jumalan palvelukseen ja sinnikkyydestä, jolla he ovat keskittyneet elämäntyönsä tekemiseen. Jos sivuutan nyt Jeesuksen ja Paavalin, voin kohdistaa huomion vaikka Daavidiin, joka oli sekä paimen että sotilas ja lopulta hallitsija. Tai voin nostaa esiin Luukkaan, joka oli lääkäri – yleislääkäri kaiketi. Hän oli siinä ominaisuudessa mukana Paavalin tiimissä. Hän myös kirjoitti evankeliumin ja Apostolien teot. Hänen elämäntyössään näkyy kerroksellisuus tai pitäisikö sanoa: erilaiset tasot.

Oletko koskaan tarkemmin miettinyt Kalebin elämää? Hän on hyvä esimerkki kutsumuksen toteuttamisesta eli miehestä, jolla on selkeä näky ja joka toteuttaa näkyään uskollisesti. Ensin hän taistelee Luvatun maan valloittamiseksi yhdessä muiden Israelin sotilaiden kanssa ja lopuksi, elämänsä loppupuolella, hän keskittyy siihen kutsumuksensa kovaan ytimeen, joka hänellä oli nuoruudessaan. Vielä 85-vuotiaana hän jaksoi taistella ja halusi suunnata jäljellä olevat voimavaransa oikein. Hän ei saanut rauhaa ennen kuin ne jättiläiset, joita oli aikoinaan säikähdetty, olisi viimein kukistettu. Hän neuvotteli asiasta vielä Joosuan kanssa ja Joosua lupasi hänelle sen vuorenharjanteen, jossa pelätyt anakilaiset asuivat. Kaleb osoittaa, miten usko voi kasvaa ja miten Jumalan yliluonnollinen apu voi viedä yhä suurempiin tekoihin. Mutta kaikki tämä kasvu on osaltaan uskollisen elämäntyön hedelmää, kun ihminen toimii arjessaan ja osallistuu muiden mukana Jumalan valtakunnan työhön. Jättiläisten kaataminen on ikään kuin palkinto kaikesta puurtamisesta. (Kalebin Hebronin valloituksesta kerrotaan Joosuan kirjassa luvussa 14-15.)

Niinpä voin profetoida sinulle, että sinäkin saat odottaa Jumalan yliluonnollista apua, kun sinä haluat viedä elämäntyösi päätökseen. Sinä olet puurtanut kutsumustyössäsi (mikä se onkaan) ja ollut mukana seurakunnan elämässä, sinä olet kasvattanut lapsia ja tehnyt vapaaehtoistyötä, antanut aina varoistasi Jumalan valtakunnan hankkeisiin – sinä olet palvellut Herraa niillä lahjoilla, joita olet saanut. Nyt sinun tulee suunnata huomiosi siihen, mikä alkuajoista lähtien on ollut sinulle sydämellesi tärkeätä. Sinun kutsumuksesi kova ydin odottaa, sinun näkysi ja armolahjojesi on määrä syttyä uuteen liekkiin. Pelko, epäusko, huono terveys, omaisten penseys, rahattomuus – mikään maallinen jättiläinen ei estä Jumalaa. Hänellä on antaa sinulle yliluonnollinen apu näkysi loppuun saattamiseen. Sinä näet edessäsi vuorenharjanteen, mutta Pyhä Henki näyttää sinulle polun ylös. Sinä näet edessäsi vastuksia, mutta Jumalan käsi kaataa ne. Vastustajia on paljon, mutta se kuuluu asiaan. Kun sinä et piittaa vastustajistasi, Kristuksen kirkkaus ilmestyy avuksesi.

Joosua siunasi Kalebin, Jefunnen pojan, ja antoi hänelle perintömaaksi Hebronin. Näin kenasilainen Kaleb, Jefunnen poika, sai Hebronin omakseen, koska hän uskollisesti seurasi Herraa, Israelin Jumalaa. Se kuuluu hänen suvulleen vielä tänäkin päivänä. Joos.14:13-14.

Sinullekin on varattuna siunaus, kun osoitat samaa määrätietoisuutta kuin Kaleb. Sinä saat jakaa vielä hengellistä perintöä jälkeläisillesi. Niin kuin Kalebin elämässä, sinäkin saat vallata elämäsi vuorenharjanteet ja kaupungit, sinun perheesi ja sukusi saavat ottaa haltuunsa hengellisen elämän alueita, sinä saat jakaa ’ylälähteet ja alalähteet’ lapsillesi (Joos.15:19).

Ole uskollinen kuolemaan asti, niin annan sinulle voitonseppeleeksi elämän. Ilm.2:10 UT2020.

Copyright © 2023 Simo Papunen