kesäkuu 2021 – Sivu 6

Kun vanhin veli Eliab kuuli, mitä Daavid puhui miehille, hän suuttui ja sanoi: ”Mitä sinä tänne tulit? Ja kenen huostaan jätit ne lammasparat siellä vuorilla? Minä kyllä tunnen sinun julkeutesi ja pahan sisusi. Sotaa katselemaan sinä vain olet tullut.” 1.Sam.17:28.

Kuulostaa varsin tutulta omiin korviini tämä Eliabin antama läksytys, sillä minullakin oli lapsuudessa kontrolloiva isoveli. Hän oli aina paikalla ja jokainen asia oli vähän pielessä. Yritin tehdä kaikkia mukavia asioita salaa, mutta jos onnistuin valmistamaan vaikka jousen ja nuolen, hän otti ne heti minulta, ampui nuolen puun latvaan ja katkaisi jousen. Hän ei varsinaisesti ollut paha tahallaan, vaan hän vain antoi isällistä opetusta – hyvää tarkoittaen.

Isoveljeni oli toisaalta idolini, joten irrottautuminen hänen holhouksestaan kesti kauan, vaikka hän käytti minua hyväksi ja juoksutti asioillaan, manipuloi minua ja käytti kamppailulajeissa helppona vastustajana. Hänen egonsa paisui, minun kutistui. Vasta aikuisena osasin etäännyttää hänet. Daavid selvästikin pääsi Eliabin otteesta pois jo nuorena.

Varmasti sinäkin olet tutustunut näihin vahvoihin ja hallitseviin luonteisiin. Joku perheenjäsen, joku kaveripiirin suurisuu, joku luokan alfa-oppilas tai peräti joku opettaja – he ovat olleet vaativia käskyttäjiä ja päällekäyviä nolaajia, joiden uhmaaminen tiesi hankaluuksia – siksi oli parempi mukautua. Ja onhan seurakuntien keskuudessa omat päällepäsmärinsä, johtajat, joiden varpaille ei sovi astua…

Kasvaminen ihmisenä ja luonteena hidastuu, jos näistä kontrolloivista ihmisistä ei pääse kauemmaksi. Edistymme heti omissa tavoitteissamme ja löydämme paremmin oman kutsumuksemme, jos saamme tilaa hengittää ja mahdollisuuden ottaa elämä haltuun. Paavali toteaa tämän korinttilaisille:

Vaikka olen kaikin puolin vapaa, olen ryhtynyt kaikkien orjaksi voittaakseni yhä useampia puolelleni. 1.Kor.9:10 UT2020.

”Vapaa ja kaikista riippumaton” kääntää KR92. Paavalin luovuus, toimintatarmo ja voitelu pääsivät oikeutuksiinsa vasta, kun hän oli vapaa ihmisten painostuksesta ja holhouksesta. Hän tosin päätyi orjaksi, mutta hän teki sen vapaaehtoisesti ja sydämen halusta, ei kenenkään ihmisen pakottamana. Vasta riittävä vapaus muiden ohjauksesta antoi hänelle eväät tehdä evankeliumin työtä kaikella sillä taidolla ja volyymilla, jonka tiedämme olleen hänen kohdallaan niin ensiluokkaista. Olisi varmasti syytä ottaa oppia tästä ja pyrkiä sellaiseen kasvuun, joka takaa vapauden ja riippumattomuuden. Monta kertaa kristillisessä kentässä painotetaan juuri päinvastaista: olet luotettava, kun toistat samaa mantraa kuin mekin, saat vastuuta, kun et lipeä yhteisestä rintamasta, kassakin kilisee, kun laulat meidän laulujamme. Suomessa et ainakaan voi olla tunnustuskuntiin sitoutumaton, muuten sinut jyrätään.

Sinua haluan rohkaista: ei jyrätä. Jos vain haluat olla vapaa ja muista riippumaton ja totella Jumalan antamaa kutsua, kannattaa pitää pää kylmänä ja ottaa etäisyyttä holhoajiin. Et voi vapauttaa voiteluasi täysimääräisesti, jos keskityt vain tottelemaan muita. Jumala on tarkoittanut sinun kutsumuksesi toteutumaan Hengen vapaudessa ja inspiraatiossa. Siihen vapauteen voi kuulua erämaata, mutta erämaa kasvattaa kestävyyttä. Sinun on aika nyt jättää isoveli pullistelemaan hauiksiaan, Daavidkin uskalsi tehdä niin ja kaatoi Goljatin. Ei haittaa, vaikka isoveli valvoo ja riutuu. Riutukoon rauhassa.

Vapauteen Kristus meidät vapautti. Pitäkää siis puolenne älkääkä antautuko uudelleen orjuuteen. Gal.5:1 UT2020.

Jumalahan on tehnyt meidät ja luonut meidät tekemään hyvää Kristuksen Jeesuksen yhteydessä. Niin Jumala tarkoitti meidän elävän. Ef.2:10 UT2020.

Englanninkielinen raamatunkäännös King James käyttää sanaa ’workmanship’, joka voitaneen suomentaa ’taidonnäyte’. Olemme jokainen Jumalan käsistä lähtenyt ainutlaatuinen taidonnäyte ja kuten joku on asian ilmaissut – mestariluomus. Emme aseta itseämme ylemmäksi muita, koska hekin ovat Jumalan luomia ja sellaisenaan ainutlaatuisia. Mutta joskus luontainen vaatimattomuus asettuu poikkiteloin ja pyrkii vähättelemään itseään. Tämä saattaa olla myös väistöliike, jolla yritämme paeta vastuuta. Jos kerran olemme niin ainutlaatuisia, meidän tulisi esittää ainutlaatuisia tekoja. Emme koe itseämme päteviksi tähän.

Jos ymmärrämme, että Jeesus teki sen ainutlaatuisen teon, että kantoi meidän syntimme ja syyllisyytemme ristille ja avasi meille ylösnousemuksen tien ja oven elämään – silloin meidän on helpompi tehdä löytöretki itseemme ja löytää Jumalan ihmeellisyys myös sisimmästämme. Kaikki kaunis ja arvokas on lopulta hänen työtään, löytyy se sitten sisältä tai ulkoa. Jos tajuan, miten suuri Jeesus on, silloin minun on helpompi nähdä hänen suuruuteensa myös omassa elämässäni. Vaikka näen itsessäni puutteita, en vähättele itseäni, vaan ymmärrän sen, mitä Paavali sanoo:

Jumala armahtaa teitä, veljet ja sisaret. Siksi kehotan teitä: antakaa itsenne eläväksi ja pyhäksi uhriksi, joka miellyttää Jumalaa. Tämä on järkevä tapa palvella Jumalaa. Room.12:1 UT2020.

Kun annamme itsemme Jumalalle, silloin mahdollistamme sen, että Jumalan kädenjälki tulee meistä esiin. Hänen ainutlaatuisuutensa saa nousta näkyviin ja siinä, mitä me saamme aikaan, näkyy hänen taidonnäytteensä! Eräästä tosi-tv-ohjelmasta on peräisin tuttu hokema ’design by Markku’. Kun Pyhä Henki tulee avuksemme, saamme hänen voimastaan ja innoituksestaan lähteä tekemään niitä hyviä tekoja, joiden leimaksi tulee ’design by God’.

Aina emme jaksa arvostaa omia resurssejamme. Tuskin Pietarikaan näki veneessään mitään kauhean erikoista ja käyttökelpoista muuhun kuin kalastukseen. Mutta Kristus käytti sitä saarnastuolinaan. Pietari ei nähnyt itsessään paljon muuta kuin syntisen ihmisen. Kristus halusi hänestä kirkon johtajan.

On jännittävä seikkailu lähteä tutustumaan niihin yksilöllisiin lahjoihin, joita olemme saaneet syntymälahjana Jumalalta. Tai onhan mahdollista, että ne lahjat kehittyvät matkan varrella, kun elämänkokemus karttuu. Lahjojen ja resurssien määrä kasvaa, kun Pyhä Henki jakaa omia lahjojaan ja saamme opetella käyttämään armolahjoja. Lahjojemme hyödyntäminen on haaste, mutta mielenkiintoinen sellainen. Emme väistä vastuuta, kun koemme, että elämä antaa suurinta tyydytystä, kun se ilmentää Jumalan luomisvoimaa. Voin iloita, kun hänen taidonnäytteensä näkyy tekojeni kautta ja yhtä lailla uskon sisarten ja veljien teoissa. Sellaisista havainnoista pääsee ilmoille spontaani kiitos.

Ylistys Jumalalle, Herramme Jeesuksen Kristuksen Isälle! Hän on Kristuksessa antanut meille kaiken hengellisen ja taivaallisen siunauksen… Näin Jumala saa kiitoksen ja kunnian hyvyydestään, joka tuli meille hänen rakkaan Poikansa mukana! Ef.1:3,6 UT2020.