Uskovilla on aina edessään kysymys ”elämmekö lain mukaan vai hengen mukaan?” Jatkokysymys kuuluu: ”Mikä ero niissä on?”
Olen ollut huomaavinani, että moni uskova ei osaa ajatella asioita muuten kuin lain kautta. Käsky, kielto tai määräys ilmaisee, miten tulee elää. Sitten jos esitellään hengen mukainen ajattelutapa, henkilön ajatukset menevät ihan solmuun ja hän torjuu lain kirjaimesta luopumisen ja elämisen hengen vapaudessa. Varsin hyvä testi voidaan tehdä avioliittoa koskevan Paavalin ohjeen avulla. Tässä Roomalaiskirjeen kohdassa Paavali esittää sekä lainalaisen menettelyn että hengen mukaisen suhtautumisen. Lain mukainen avioliitto on lyhykäisesti tässä:
Siksi naista sanotaan avionrikkojaksi, jos hän ottaa uuden miehen, vaikka entinen mies on vielä elossa. Miehensä kuoltua nainen on kuitenkin lain puolesta vapaa menemään uusiin naimisiin. Se ei ole aviorikos. Room.7:3 UT2020.
Uudessa liitossa ei kuitenkaan vaadita lain kirjaimen orjuutta. Pystytkö sinä ymmärtämään Paavalin esittämän vaihtoehdon, jonka Paavali esittää melko hienovaraisesti lainalaisen tulkinnan vastapainoksi?
Kun nyt kuitenkin olemme kuolleet pois siitä, mikä piti meitä vallassaan, olemme vapautuneet laista. Palvelemme Jumalaa uudella tavalla, Hengen mukaan, emmekä kirjaimeen takertuen niin kuin ennen. Room.7:6 UT2020.
Ilmaisu ’lain kirjaimeen takertuminen’ on aika osuva, jos mietin niitä kannanottoja, joita olen seurakunnassa kuullut ja nähnyt. Samoja jyrkkiä lainalaisia tulkintoja ovat helluntaiherätyksessä (ja muuallakin) esittäneet niin rivijäsenet kuin kellokkaat – ihan kuin Paavali ei olisi esittänyt mitään uuden liiton mukaista vaihtoehtoa.
Mutta vapaamielisten ei ole syytä halveksia lainalaisia uskovia eikä päinvastoin. Miksi siis paheksut lähimmäistäsi? Tai sinä, miksi vähättelet lähimmäistäsi? Kaikki me päädymme Jumalan tuomioistuimen eteen. Room.14:10 UT2020. (Laajemmin Room.14:1-12). Sikäli kuin usko on tervettä, sekä lainalainen usko että hengen mukainen usko pyrkivät samaan lopputulokseen. Uuden liiton uskova saa Pyhän Hengen kautta voimaa toteuttaa lakia. Jo pelkkä vapaaehtoisuus antaa lisää potkua pyrkimyksille, kun ei ole mitään lamauttavaa pakon iestä niskassa.
Kun itse olen karismaattisuuden saanut syntymälahjana, suosittelen aina hengen mukaista lähestymistapaa. Kirjaimen orjuudessa tehdyt laintulkinnat saattavat olla aika julmia ja armottomia. Ihan humanitäärisistä syistä tuntuu joskus jopa oikealta rikkoa lakia. Tällaiseen Jeesuskin antoi luvan esimerkiksi Daavidin tapauksessa, kun tämä söi pyhiä leipiä (1.Sam.21:5). Vapaamielinen käytäntö käy selväksi myös sapattikäskyn kohdalla. Jeesus jatkoi: »Sapatti on ihmistä varten eikä ihminen sapattia varten. Siksi Ihmisen Poika määrää myös sapatista.» Mark.2:27-28 UT2020. Olennaista on huomata, että lain kirjaimen tilalle on asetettu Jumalan tahdon tekeminen. Hän siis kumoaa aiemmat määräykset asettaakseen niiden tilalle Jumalan tahdon. Hepr.10:9 UT2020. Yleensä ne ovat yksi yhteen sama, mutta ne voivat myös olla eri. Sen tähden uskovalla on aina Raamatunkin äärellä tarve kysellä ”Mikä on tahtosi, Jumala?”
Kannustan siis itseänikin tämän vaikeatajuisen asian äärellä syventämään näkemyksiäni Jumalan tahdosta. Tiedämme, että laki on hyvä, mutta minä syntinen. Jälkimmäisen takia Kristus on annettu minulle sovitukseksi ja Pyhä Henki avuksi pyhitykseen. En luota enää itseeni ja omiin voimiini Jumalan tahdon tekemisessä, vaan iloitsen evankeliumista ja annan kunnian Kristukselle kaikesta, missä onnistun.
Lakihan ei tehnyt mitään täydelliseksi. Sen tilalle tuodaan jotain suurempaa: toivo, jonka voimalla lähestymme Jumalaa. Hepr.7:19 UT2020.
Copyright © 2024 Simo Papunen
Usko kasvuun 