Kuukausi: heinäkuu 2021

Jumala hyväksyy meidätkin kelvollisiksi, kun uskomme häneen, joka herätti Herramme Jeesuksen kuolleiden joukosta. Room.4:24 UT2020.

Helluntaiherätyksessä uskoon tulleena olen saanut hengellistä opetusta, jonka mukaan taivaaseen pääseminen tämän maallisen elämän päätteeksi on uskon huipennus ja päämäärä. Se ei ole täydellisen harhaanjohtava ajatus, vaan siinä on paljon totta, mutta onhan se selvästi evankelistan näkemys. Varmasti on helluntailaisia opettajia, jotka osaavat tuoda esiin uskoa monipuolisemmin, mutta kun olen ruokaillut aika paljonkin ulkopuolisilla laitumilla, huomaan tämän hengellisen lapsuuteni ’maidon maun’.

Niin, usko on elämäntapa. Se on kokonaisvaltainen asenne ja valmius elää Jumalan tahdon mukaan. Usko vaatii pois oppimista monista vanhan luonnon tavoista suhtautua asioihin ja se on jatkuvaa opiskelua. Usko on nimittäin kyky toteuttaa Raamatun totuudet elämässään. Usko on sitä, että sana tulee lihaksi (Joh.1:14).

Vanha luontomme vastustaa uskoa ja maailma myös. Kun seuraa nykyään tiedotusvälineitä, joutuu ihmettelemään, millaista hullunmyllyä sielunvihollinen pyörittääkään. Maailman tyyli tuottaa aivan tajutonta menoa, jumalatonta riekkumista, väkivaltaa ja rikoksia, huumeita ja seksiä – kaikkea liikaa. Ilmastomuutos tuo esiin Jumalan vihan, mutta kansa ei herää. Sota tai sen uhka ei juuri herätä sekään. Viidennen sinetin aika huipentuu ja kuudes sinetti on jo menoa. Laskujeni mukaan vuoteen 2121 mennessä tullaan jo kuudennen sinetin aikaan (Ilm.6:12). Jeesus tulee omiaan noutamaan kuudennen sinetin aikana, mutta tuleeko hän alussa vai lopussa? Tai jopa ennen? Usko on myös valmiutta ottaa vastaan herrain Herra, tulee hän nyt tai myöhemmin.

Uskovalle on aina haaste jättää omat keinot käyttämättä, kun odotamme Jumalan tekoja. Haluaisimme kääriä hihat ja ryhtyä toimeen, jotta näkisimme Jumalan tekoja. Kirkot ja herätysliikkeet pullistelevat omaa erinomaisuuttaan, kun ne haaveilevat herätyksestä. Usko on nöyryyttä jättää Jumalalle ratkaisevat teot, antaa tilaa ihmeille. Yliluonnollinen Jumala tarvitsee sen tilan, että me ihmiset väistymme hänen tieltään, lopetamme farisealaisen pullistelun ja otamme nöyrän asenteen. Jos haluamme toimia, puramme energiaamme hartaaseen rukoukseen ja evankeliumin julistukseen. Jos puramme voimiamme herroitteluun, toisten polkemiseen ja omien pikku ruhtinaskuntien rakentamiseen, Jumala katselee toimiamme kaukaa.

Jokainen Jumalasta syntynyt voittaa maailman, ja uskomme on se voitto, jonka olemme maailmasta saaneet. 1.Joh.5:4 UT2020.

Copyright © 2023 Simo Papunen

Voi ihmistä, joka riitelee luojaansa vastaan, voi ruukunsirpaletta sirpaleitten joukossa! Sanooko savi muovaajalleen: ”Mitä sinä pystyt tekemään?” Sanooko teos tekijälleen: ”Ei sinulla ole taitajan kättä.” Jes.45:9.

Katselin pitkähkön ohjelman kätilöiden työstä ja synnytyksistä. Äidit synnyttivät kivulla vauvoja, jotka sitten killittivät pyyhkeen sisältä enkelin silmillään. Minä, vieras sivustakatsoja, liikutuin niistä lapsista, jotka aloittivat elämänsä taipaleen täynnä toivoa, luottavaisin mielin. Minusta he kantoivat mukanaan viestiä taivaasta: ’Minä tulin maan päälle, taivaasta minut lähetettiin, Jumala minut loi – tässä olen! Ihailkaa Luojani työtä.’ Uskon näkökulmasta voi ihmetellä, kun pitkässä ohjelmassa ei mainittu Jumalasta mitään. Tuollaisia ihmeitä eikä yhtään kiitoksen sanaa taivaan Isälle!

Jo edellispäivänä ajattelin Luojan suuruutta ja ihmeellisyyttä. Otin nimittäin Wikipediasta esiin artikkelin, joka kertoi solun rakenteesta ja elämästä. Solut syntyvät kantasoluina ja eriytyvät sitten. Ne erikoistuvat hermosoluiksi, verisoluiksi tai sukusoluiksi, toiset lihassoluiksi, luusoluiksi ja rasvasoluiksi. Solubiologia on maallikolle kuin monimutkainen tietokonepeli, jossa erilaiset örkit meuhkaavat. Niiden keskinäiset suhteet ja erilaiset roolit eivät millään istu järkeen, vaan kokonaisuus näyttää täydeltä kaaokselta, josta (kuten sanonta kuuluu) ei ota selvää erkkikään.

Tosiasiahan on, että tiedemiehetkään eivät tiedä solujen elämästä kaikkea eikä varsinkaan molekyylien elämästä. Ihmisen rakennetta tutkitaan, jotta esimerkiksi sairauksia voitaisiin hoitaa, mutta edistys on hidasta. Jos panee mielikuvituksensa liikkeelle, voi hyvin kuvitella taivaan laboratoriot, jossa on runsaasti tehty tutkimustyötä ja testausta, jotta on saatu aikaan ihminen sellaisena kuin me sen tunnemme. Lisäksi kaikki eläimet ja kasvit. Ehkä siellä kehitystyö etenee ja me saamme aikanaan ottaa vastaan uusia päivityksiä – ainakin ylösnousemus on luvassa, ihminen 2.0. Evoluutio on sen rinnalla pientä.

Niin, tämän ajatusketjun tärkein pointti on tämä: Luojamme on ylivertainen. Kun Raamattu sanoo, että: Minä kuulin, miten kaikki luodut taivaassa, maan päällä ja sen alla ja meressä lausuivat: ”Ikuinen ylistys, kirkkaus, kunnia ja voima valtaistuimella istuvalle ja Karitsalle”. Ilm.5:13 UT2020. – Silloin on syytä sanoa ’aamen, aamen, totisesti!’

Mikä muu reaktio olisi asianmukainen? Sydämestä nousee varsin usein spontaani ajatus: ”Kiitos Jeesus, olet mahtava! Olet viisaampia kaikkia maailman viisaita. Olet ylivertainen Jumalan Poika, olet taitava rakentaja, solujen suunnittelija, elämän antaja ja luomakuntasi liikuttaja. Kaikki on luotu sinun kauttasi ja sinua varten (Kol.1:16). Kaiken lisäksi olet syntisten Pelastaja, ihmiskunnan Vapahtaja. Ylistys sinulle! Auta meitä elämään sinun kunniaksesi.”

Copyright © 2023 Simo Papunen