Kuukausi: heinäkuu 2021

Posted on

Niin kuin uskotte

Silloin Jeesus kosketti heidän silmiään ja sanoi: »Teille tapahtuu niin kuin uskotte.» Matt.9:29 UT2020.

Saatan olla aika kiusaantunut, jopa loukkaantunut, jos toiset uskovat kysyvät minulta, olenko uskossa. Mutta samaan aikaan minun suurin heikkouteni on uskon puute. En tahdo millään saada uskoani kasvamaan. Ymmärrän kyllä, että usko on Raamatun sanan sisäistämistä ja sen mukaan elämistä. Mutta uskon mukaan eläminen on vähän samanlaista kuin painovoimaa vastaan taisteleminen. Se on pieniä hyppyjä, portaiden nousemista – siivet eivät kanna. Ja onko niitä siipiä ollenkaan?

Mutta sen tiedän, että murheelliset saavat lohdutuksen, yksinäiset ja hylätyt voivat kääntyä Kristuksen puoleen ja saada voimaa mennä eteenpäin raskaasta surustaan huolimatta. Jos meillä on usko, että Kristus voi meitä auttaa kaikissa koetuksissamme, niin hän voi. Mutta jos sanomme, kuten eräs entinen työkaveri: ”rukoileminen on kaikkein turhinta”, emme silloin hyödy uskostamme. Meidän kielteinen jumalasuhteemme vain vahingoittaa meitä. Niinpä tämän postauksen otsikko voi olla sekä siunaus että kirous.

Kysyin kerran eräältä tuttavaltani, mitä hän tykkää minun blogistani. Sain Facebookin kautta yksityisviestin, jossa hyökättiin minun persoonaani vastaan ja poljettiin minut henkilönä maan rakoon. Kirjoittaja käytti hyväkseen yhtä minun blogini artikkelia ja löysi siitä kaikkea epäaitoa ja valheellista vihapuheidensa tueksi. Vaikutti siltä, että ongelman ydin oli tämä:

Miten huomaat tikun toisen silmässä, kun et näe tukkia omassa silmässäsi? Matt.7:3 UT2020.

Tukki tai hirsi voivat pahasti haitata näköä. Mutta jos joku on menettänyt arvostelukykynsä, ei se muuta todellisuutta. Hän joutuu kuitenkin elämään siinä todellisuuden tulkinnassa, jonka on itselleen valinnut. En pysty sellaista ihmistä siunaamaan, sillä hän torjuu sen hyvän, minkä voisin antaa. Ei Jeesuskaan tehnyt ihmeitä siellä, missä häneen suhtauduttiin kielteisesti.

Kielteisiä ihmisiä ja lyttääjiä ei lueta uskon sankareiksi. Jos haluamme siunauksia, meidän kannattaa heittää kaikki uskonelämäämme haittaavat pölkyt pois näkökentästämme ja kouluttaa itsemme myönteisiksi ihmisiksi, joilla on kannustava asenne. Meidän on hyvä omaksua armon henki, sillä kukaan ei ole täydellinen. Ihminen, joka tiedostaa omat puutteensa, ei ole niin kerkeä tuomitsemaan muita.

Jos uskossa kasvaminen on vaikeata oikean asenteenkin kanssa, miten mahdotonta se onkaan, jos asenne on jo alun alkaen nurja. Valitkaamme siis oikea asenne.

Onnellisia ovat ne, joilla on oikeudenmukaisuuden nälkä ja jano: he saavat kyllikseen. Matt.5:6 UT2020.

Copyright © 2023 Simo Papunen

Posted on

Varo kostamasta

Älä välitä tuosta kelvottomasta miehestä, Nabalista! Nimi on miestä myöten. Tyhmyri on hänen nimensä, ja tyhmyrinä hän pysyy. Minä, palvelijasi, en nähnyt niitä miehiä, jotka sinä lähetit, mutta niin totta kuin Herra elää ja sinä elät, Herra on nyt pysäyttänyt sinut ennen veritekoa eikä ole antanut sinun kostaa omin käsin. 1.Sam.25:25-26.

Kosto on aina lihan teko ja vahingoksi, jos Jumalan ihminen sellaiseen syyllistyy. Tunteet vain tahtovat viedä, kiukku nousta, asioita jäädä hampaankoloon, kostonhalu jäädä hautumaan. Tarvitaan Hengen voimaa ja kokemuksen tuomaa viisautta, tarvitaan itsehillintää. Nabalin tapauksessa Abigail vetosi Nabalin persoonaan: hän on niin kahjo, että ei kannata nähdä vaivaa moisen tomppelin takia. Abigail ymmärsi myös, että Daavidin kutsumus oli liian merkityksellinen, että sitä kannattaisi tahrata millään harkitsemattomalla teolla, joka vaarantaisi Daavidin maineen.

Tarvitsemme vastaavia tunteita hillitseviä tekijöitä, kun meissä nousee kostonhalu. Rohkaiseminen ja kannustuksen jakaminen ovat tärkeitä taitoja, mutta niin on myös nöyryytetyn ihmisen tunnekuohun tyynnyttäminen. On hyvä, jos voi vakuuttaa tuohtuneen ihmisen, että vastapuoli on toiminut niin tyhmästi, että hän ei ansaitse minkäänlaista huomiota, saati vastareaktiota.

Loukattujen tunteiden kanssa joudumme testiin. Onko meissä lopultakaan kanttia olla antamatta samalla mitalla takaisin? Riittääkö meillä itseluottamusta pidättyä vastareaktiosta? Onko kutsumustietoisuutemme sillä tasolla, että mikään loukkaava vihapuhe ei meitä hetkauta? Tajuammeko taistelun tuoksinassa, että meidän ei kannata alentua samalle tasolle? Tiedämmekö, että kyse on kuitenkin vain yrityksestä saada keskittymisemme herpaantumaan?

Daavidille oli tärkeää nousta Nabalin halpamaisuuden yläpuolelle. Hänen tulevaisuutensa kannalta oli tärkeää säilyttää sopiva arvokkuus. Jos hän olisi tiennyt olevansa tuleva kuningas, hän varmaankin olisi arvioinut Nabalin mitättömäksi vastustajaksi. Tosin Daavid tiesi kutsumuksensa, mutta jaksoiko hän vahvasti uskoa siihen joka hetki?

Ymmärrämme, kuinka tärkeää Jumalan ihmisen on olla selvillä omasta kutsumuksestaan. Jos tietää olevansa Jumalan silmissä arvokkaan kutsumuksen saanut, ei jaksa suivaantua kaikenlaisten hölmöjen huuteluista. Loppujen lopuksi he ansaitsevat enemmän sääliä kuin raivoa. On tilanteita, joissa uskon sisaren tai veljen panos tulee avuksi: rohkaisun sana, tyynnyttelevä neuvo, järjen ääni tai muu hengen innoittama ele tulee avuksi.

Haluan siis vahvistaa uskoasi, että sinä saat olla avuksi ystävillesi, tueksi toisille uskon tien kulkijoille, rohkaisuksi hengen mukaiseen elämään, kun vihollinen yrittää sotkea ihmisten välejä tai häiritä jonkun elämäntyötä. Sinä saat antaa balsamia kipuihin ja lievittää nöyryytyksen aiheuttamaa tuskaa. Saat levittää laastaria loukatun lähimmäisesi haavoihin. Sinä saat auttaa toisia pahana päivänä ja tukea kompastelevia, pitää pystyssä kaatuvia, sinä saat tyynnytellä tunnekuohun valtaan joutuneita ja ohjata veljiä ja sisaria rauhan tielle, hyvyyden ja sovinnon kokemiseen. Jeesuksen nimessä, Kristuksen armon tähden, hänen valtakuntansa menestymiseksi ja hänen kunniansa kiitokseksi, aamen!

Copyright © 2023 Simo Papunen