elokuu 2021 – Sivu 12

Pojalle hän antoi nimen Ikabod sanoen: ”Mennyttä on Israelin kunnia” – tällä hän tarkoitti sekä Jumalan arkun että appensa ja miehensä menetystä. 1.Sam.4:21.

Eelin miniä olisi voinut nimetä poikansa toisinkin, vaikkapa ”Ennalleen palaa Israelin kunnia”. Mutta kaikilla meillähän on taipumus katsella mennyttä ja peilata omaa historiaamme. Tämä toteutuu sekä yksilötasolla että kansakuntien tasolla. Huomaamme esimerkiksi, että Venäjällä on nyt menossa (julkaistu 13.3.2024) ”Suuren ja kunniakkaan Äiti-Venäjän historian toistaminen”. Aiheellisesti oli presidentti Niinistö Putinille tokaissut: ”historia on historiaa”. Joku valtiojohtaja voi ihannoida maansa historiaa ja arvostaa sitä, vaikka se on täynnä kaikenlaisia rikoksia satojen vuosien ajalta. Siinä missä pitäisi katua ja tehdä surutyötä ja kääntyä pois pahasta, siinä hukutetaan tulevaisuus pahojen tekojen perinteeseen ja pyhitetään ne. Siinä tilanteessa Pahan henkivallatkin tulevat avuksi ja ajavat ihmisiä vääryyden töihin.

Oma vastuumme rajoittuu yleensä vain itseemme, mutta myös omalla kohdallamme voimme valita väärin ja alkaa toistaa menneisyytemme vääriä valintoja. Näistä vääristä valinnoista ja pahoista teoista voi sitten kehkeytyä sukupolvien ketju, kun lapset toistavat isiensä ja äitiensä historiaa. Köyhyys ja osattomuus periytyvät helposti omalla painollaankin. Usein tarvitaan jokin vastavoima, joka pysäyttää ylisukupolvisen kierteen. Uskon löytäminen voi olla sellainen käännekohta, kun alkoholismi murtuu, kun syrjäytyminen katkeaa, kun varastelu loppuu. Usko tuo mukanaan Jumalan siunauksen ennestään sekasortoiseen elämään. Tullimies Sakkeus edustaa Raamatussa ihmistä, joka muuttuu Jumalan voimasta.

Mutta Sakkeus astui esiin ja sanoi: »Herra, minä annan puolet omaisuudestani köyhille. Jos olen kiristänyt joltakulta ylimääräistä, maksan sen takaisin nelinkertaisesti.» Luuk.19:8 UT2020.

Huomaan usein itsessäni taipumuksen ajatella pessimistisesti, koska elämä on opettanut kovia läksyjä. Mutta samalla saatan tiedostaa, että minun pitäisi uskon vuoksi ajatella positiivisesti ja pitää yllä toivoa paremmasta. Se mitä sanon omasta tulevaisuudestani, voi toteutua, sillä se ilmaisee uskoani ja Jeesus on sanonut: »Teille tapahtuu niin kuin uskotte.» Matt.9:29 UT2020. Joudun siis varomaan, mitä sanon ja millaisia tulevaisuuden ennustuksia kaavailen pääni menoksi.

Ei ole pelkkää menestysteologiaa, jos alkaa sanoa itsestään ja omasta tulevaisuudestaan positiivisia asioita, sillä Raamattu neuvoo niin tekemään. Minäkin voin julistaa, että sinä saat olla tulevina päivinä terve, saat tulla hyvin toimeen, saat kehittää lahjojasi, saat kasvaa uskossa, löytää oman kutsumuksesi, saat elää viisaasti, tuottaa hyvää hedelmää ja jatkaa vahvana uskossa. Saat olla kaikessa siunattu, sillä siunattu on sinun kotisi ja perheesi, puolisosi ja lapsesi. Sinä olet turvassa, sinun jälkeläisesi ovat jumalisia, seurakuntasi on elävä, sinun kotikuntasi on vauras ja yhteisösi voi hyvin! – Aamen, palannut on Jumalan kunnia sinun keskuuteesi!

Ylistys Jumalalle, Herramme Jeesuksen Kristuksen Isälle! Hän on Kristuksessa antanut meille kaiken hengellisen ja taivaallisen siunauksen. Ef1:3 UT2020.

Niinpä otin pienen kirjakäärön enkelin kädestä ja söin sen. Se maistui suussani makealta kuin hunaja, mutta vatsassani se poltteli. Ilm.10:10 UT2020.

Hesekiel jo sai niellä Jumalan sanaa, joka maistui kyllä suussa makealta kuin hunaja, mutta karvasteli vatsassa. Huomionarvoista kuitenkin, että Henki kehotti kolmesti profeettaa, että hän söisi kirjakäärön. Pelkkä lukeminen ei siis riittänyt, piti sulauttaa sana itseensä. Oli nieltävä kaikki, hyvät ja huonot sanat, lempeät ja kovat ajatukset. Ei voinut valikoida.

Meiltähän Jumalan sanan valikointi onnistuu. Syömme sitä kuin jäätelöä: nuolaisemme vähän päältä. Otamme uuden mannalapun, kunnes sopiva osuu kohdalle.

Myönnettävä on, että tässä rohkaisijan roolissa, jossa olen vapaaehtoisena ihmisiä kannustamassa, olen kehittynyt valikoivaksi Raamatun lukijaksi. Enhän voi rohkaista ihmisiä, ellen ajattele positiivisesti. Mutta voinhan minäkin rohkaista ihmisiä lukemaan Raamattua alusta loppuun, lukemaan perusteellisesti ja käymään läpi koko tekstin. Jossain vaiheessa se karvaampi osa alkaa väistämättä tuntua. Mutta samalla voi tehdä havainnon: Jumalan sana kuvaa karusti mutta oikein kaikkea elämän kokonaisuutta.

Jumalan sana on elävä ja voimakas. Se on terävämpi kuin molemmilta puolilta teroitettu miekka. Se lävistää tajunnan ja hengen, viiltää nivelet, halkaisee luut ja paljastaa salaisimmatkin aikeet ja ajatukset. Jumalalta ei pysy salassa mikään, vaan hän näkee kaiken paljaana. Hänelle me olemme tilivelvollisia. Hepr.4:12-13 UT2020.

Jumalan sanan ruokavalioon kuuluu siis hunajan lisäksi myös karvaan makuiset mausteet. Tasapainoinen menu on vähän kuin kiinalainen hapanimelä ruoka suuta polttavine yrtteineen.

Rohkaisen siis sinua lukemaan Raamattuasi niin kuin minäkin: en poimi peukalopaikkoja, en hypi yli tylsiä kohtia, en pompi sinne tänne, vaan etenen kuin juna jae jakeelta, luku luvulta – pyrkien ymmärtämään. Tai jos en ymmärrä, jätän hautumaan ja jatkan lukemista. Raamattu on kuitenkin annettu meille ruuaksi. On hyvä muistaa, että ruuansulatus ei tapahdu aivoissa, vaan vatsassa. Ihmisen koko hengellinen elämä saa ravintoa, kun sana sulaa sielumme syövereissä. Se antaa ravintoa ja tukee elämää, vaikka emme aina ymmärräkään miten.

Ja vielä: Poikani, paina varoitus mieleesi. Paljolla kirjojen tekemisellä ei ole loppua, ja alituinen tutkistelu väsyttää ruumiin. Saarn.12:12.

Syödään sanaa kohtuullisesti ja samaan tapaan kuin ruokaakin. Kun olemme kylläisiä, voimme laskea kirjan pois ja laittaa kirjanmerkin siihen, mihin jäimme. On hyvä jatkaa siitä sitten huomenna. Raamatun lukeminen ei saa olla pakkotyötä, vaan virkistävä hetki arjen keskellä.

Kuukausi: elokuu 2021

Voittava usko

Hapanimelä ruokavalio

Jaa tämä:

Jaa tämä: