Kristuksen läsnäolo

Nyt ei siis mikään tuomio uhkaa niitä, jotka ovat Kristuksen Jeesuksen yhteydessä. Elämän antava Hengen lakihan on vapauttanut sinut synnin ja kuoleman laista. Room.8:1-2 UT2020.

Hiljentymishetkissäni saatan nähdä liikkuvaa valoa, jonka olen tulkinnut enkeleiden läsnäoloksi. Eivät ne varsinaisesti enkeleiltä näytä, mutta ilmiö antaa vähän kuin viitteitä siitä, että taivaalliset olennot pyörisivät ympärilläni. Jokin rauhan tunne niihin voi myös liittyä, mutta varsinaisesti sellainen rauhan tunne ympäröi minut, kun Jeesus itse on läsnä. Ehkä pitäisi kuitenkin puhua Pyhän Hengen läsnäolosta.

Hiljentymishetkistä vain tahtoo muodostua rutiinia. Luen määrätyt jaksot Raamattua ja rukoilen määrätyn ohjelman mukaan ensin läheisteni puolesta ja vähitellen laajempien ympyröiden hyväksi. Parhaat hetket syntyvät, kun eksyn mietiskelemään jotakin uusia kuvioita ja rukous tavallaan lakkaa. Tämä on se siunattu vaihe, kun rukoilija sulkee suunsa. Seuraava vaihe on kuunteleminen. Mikään ei tuo sellaista sisäistä rauhaa ja sydämen iloa kuin se, että Herra puhuu ja minä kuuntelen.

Martta sen sijaan hääräsi palvelemassa vieraitaan. Viimein hän pysähtyi ja kysyi: »Herra, eikö sinua haittaa, että siskoni jätti minut yksin palvelemaan sinua? Käske hänen auttaa.» Jeesus kuitenkin vastasi: »Martta, Martta, sinä huolehdit ja otat paineita monista asioista. Vain yksi asia on tarpeen. Maria valitsi hyvin, eikä hänen osaansa viedä häneltä.» Luuk.10:40-42 UT2020.

Onhan armoa, jos Herra puhuu. Ei sitä mistään hyllyltä oteta. Vaikka lukisi Raamattua tuntikausia, ei ole varmaa, että Pyhä Henki koskettaisi. Mutta on hyvä muistaa, että usko ei ole suorittamista. Se eroaa muista päivän askareista. Se on Vapahtajan läsnäoloa, se on pysähtymistä, se on sisäistä elämää. Se on antautumista Hengen vaikutukselle.

Ensirakkaus on helppo menettää. Mutta ensirakkaus Herraan uudistuu heti, kun saa kokea taivaallisen virkistymisen hetkiä ja levollisuus ja rauha syrjäyttää ohjelmallisen uskon. Efesolaisuus on monella tapaa aktiivista ja rikasta uskoa, mutta siinä on vaaransa: sisäinen mariamme vaihtuu häärääväksi martaksi. Lohdullista ja rohkaisevaa on tietää, että sisäinen marttamme vaikenee, kun Jeesus puhuu.

Tulkaa minun luokseni kaikki te, jotka olette uupuneet taakkanne alle. Minä annan teidän levähtää. Ottakaa minun taakkani hartioillenne ja katsokaa minusta mallia. Minä olen maltillinen ja sydämeltäni vaatimaton. Kun otatte minusta mallia, löydätte levon ja rauhan. Minun taakkani on kevyt ja hartioille sopiva. Matt.11:28-30 UT2020.

Copyright © 2024 Simo Papunen

Ei kasvua ilman tulta

Kun kuljet vesien halki, minä olen sinun kanssasi, kun virtojen poikki, ne eivät tempaa sinua mukaansa, kun astut tulen lävitse, sinä et pala eikä liekki sinua polta. Jes.43:2.

Lapsuudenkotini piha-alueella kasvoi iso mänty, jonka rungon ympäri ylettymiseen tarvittiin useammat kädet, lapsen käsiä varmaan viidet. Isoäitini oli varmaankin vaalinut männyn kasvua, sillä hänen kotonaan oli maankuulu vanha mänty. Hän toi idean mukanaan, kun tuli miniäksi taloon. Nämä kotoisat männyt eivät mitään jättipuita varsinaisesti ole, mutta Kaliforniassa kasvaa jättiläispunapuita, joita suomeksi kutsutaan myös mammuttipetäjiksi. Petäjä-sana ei ole sikäli osuva, että puu ei ole sukua männylle, vaikka se siltä näyttää – se on sypressi. Puu voi kasvaa lähes satametriseksi ja elää jopa tuhansia vuosia vanhoiksi yksilöiksi. Mielenkiintoista on sekin, että puu ei oikein pysty siementämään itselleen uutta kasvua ilman metsäpaloja. Vain kunnon kuumuus saa kävyt rakoilemaan niin että siemenet pääsevät putoilemaan maastoon.

Oletko sinä koskaan ollut uskonelämässäsi kuumissa paikoissa? Tänä päivänä voi helposti joutua kiusatuksi koulussa tai työpaikalla, miksei kotona ja seurakunnassakin. Jos ei varsinaisesti kiusata, saatetaan hiillostaa kuitenkin eri tavoin. Tehdään jäynää, juonitellaan, pilataan hankkeita, petetään luottamus. Toisinaan aiheutetaan tahallista vahinkoa. Kaikissa näissä ahdingoissa tarvitsemme kestäväisyyttä.

Ahdinko voi myös olla taloudellista. Tai jokin ihmissuhde aiheuttaa tuskaa. Ehkä sairaus yllättää. Silloin on hyvä tietää, että ahdinko on hengellisen elämän hedelmällisyyden tae.

Hän rohkaisee meitä kaikissa vaikeuksissamme, jotta häneltä saamamme rohkeuden turvin voimme rohkaista muita vaikeuksiin joutuneita. Mitä enemmän osallistumme Kristuksen kärsimyksiin, sitä enemmän hän rohkaisee meitä. 2.Kor.1:4-5 UT2020.

Sisäinen ahdinkomme pakottaa meidät kääntymään Jumalan puoleen ja tuskassamme huudamme taivasta avuksi ja rukoilemme lopulta huokaillen, ilman sanoja. Raamatun lupaus tällaiselle rukoilijalle on:

Hän huutaa minua avuksi, ja minä vastaan hänelle. Olen hänen kanssaan hädän hetkellä, päästän hänet ahdingosta ja osoitan hänelle kunnioitusta. Ps.91:15 Psalmit 2024.

Voimme siis joutua sellaisiin koettelemuksiin, että tuli, joka meitä korventaa, saa sydämen siemenet pullahtamaan esiin ja levittäytymään Hengen tuulissa ympäristöön. Emme siinä tulessa vahingoitu, päinvastoin – tulemme hedelmällisiksi.

Satraapit, käskynhaltijat, maaherrat ja kuninkaan hovimiehet kerääntyivät paikalle katsomaan miehiä ja havaitsivat, että tuli ei ollut pystynyt heihin: heidän partansa ja hiuksensa eivät olleet kärventyneet, heidän vaatteensa eivät olleet lainkaan vahingoittuneet, eikä heistä edes lähtenyt savun hajua. Dan.3:27.

Copyright © 2024 Simo Papunen