Lapsen perintö

Ihana maa on tullut osakseni, kaunis perintö on minulle annettu. Ps.16:6.

Lapset perivät vanhempansa ja Jumalan lapset perivät siunauksen. Vanhan liiton aikaan siunaukset olivat sidottuja lain noudattamiseen. ”Jos kuuntelet tarkasti, jos teet, jos muistat, jos noudatat” – niin sitten saat siunauksia (2.Moos.15:26). Uuden liiton ihmisinä meitä ei velvoita mikään sääntö tai laki tai määräys. Siunauksen saamisen ehtona on vain ”jos uskot”.

Vanhan liiton aikaan oli ohje, että piti kääntyä pyyntöineen Salomon temppeliin päin ja silloin oli mahdollista saada rukousvastaus (1.Kun.8:29,35,38,44,48). Nyt uuden liiton aikaan voimme kääntyä Jeesuksen puoleen kaikissa tarpeissamme. Kristus on meidän temppelimme, me olemme hänen kansansa. Usko saa aikaan ihmeitä:

Jeesuksen nimi ja usko siihen antoi voimaa tälle miehelle, jonka te näette ja tunnette. Usko, jonka Jeesus antaa, on tehnyt tästä miehestä terveen, niin kuin te kaikki näette. Ap.t.3:16.

Niinpä sinulle on varattuna rajattomasti siunauksia, kun uskot Jeesukseen. Siunattu on sinun kohtusi hedelmä. Siunattu sinun kotisi ja perheesi. Siunattu on sinun peltosi ja metsäsi. Kun palvelet Herraa Kristusta, olet loputtomien siunauksien äärellä, koska olet loputtoman rikkaan Isän lapsi.

Siunattu on sinun hengellinen elämäsi. Siunattu sinun kutsumustyösi. Jeesuksessa on siunattu myös sinun vaikutuspiirissäsi elävät ihmiset. Sinun siunauksesi ansiosta he saavat nauttia hyvästä elämästä, terveydestä ja turvatusta toimeentulosta. Sinun siunauksesi ansiosta heidän liiketoimensa menestyvät lamankin aikana. Sinun siunaavat kätesi kutsuvat taivaan enkeleitä heidän matkalleen. Heidän lapsensa saavat elää onnellisina ja heistä tulee vahvoja ja pärjääviä, kun heillä on elävän uskon perintö.

Siunattu on uskon tie, siunattu Jeesuksen seuraamisessa toteutunut elämänkaari. Siunattu on elämäntyö, joka on tehty Hengen voimassa.

Jumala on myös antanut Kristuksessa meille perintöosan, niin kuin hän oli suunnitellut ja ennalta määrännyt – hän, joka saattaa kaiken tapahtumaan tahtonsa ja päätöksensä mukaisesti. Ef.1:11.

Onko se Jumalan ääni?

Rakkaat ystävät, älkää uskoko kaikkia henkiä. Koetelkaa ne, tutkikaa, ovatko ne Jumalasta, sillä maailmassa on liikkeellä monia vääriä profeettoja. 1.Joh.4:1.

Monta kertaa mielessämme pyörii ajatuksia ja suunnitelmia, joiden alkuperä on hämärän peitossa. Onko ajatukseni Jumalasta vai sielunvihollisesta? Onko se kenties omaa toivetta, vieläpä vanhan luonnon sanelemaa?

Aina emme heti tiedä. Voimme tietysti tutkia ajatusta, josko se on linjassa Raamatun sanan kanssa. Mutta silloinkin joudumme punnitsemaan, onko Raamatun kanta puhtaasti lakia vai antaako evankeliumi enemmän liikkumatilaa.

Joskus toteamme, että jokin on puhtaasti himoa ja luokittelemme sen heti uskon vastaiseksi. Mutta se ei estä himoa palaamasta vaivaamaan. Joidenkin asioiden kohdalla joudumme taistelemaan päästäksemme selville vesille ja voitolle himoista.

Entä kun joku vaikutusvaltainen henkilö lähtee julkisesti heiluttelemaan Raamattua ja esittää olevansa kristillisen ajattelutavan kannattaja? Lumoaako joku Mr. Trump minut heti, kun hän uhoaa olevansa uskonnollisen vakaumuksen ihminen? – Ehkä minun pitäisi seurata hänen edesottamuksiaan muutenkin ja vetää johtopäätökset vasta, kun kokonaiskuva kaverista on muotoutunut?

Mistä oikein saan hyvän arvostelukyvyn, joka takaisi totuudellisen kuvan saamisen sekä Jeesuksen persoonasta että aikani julkkiksista? On pakko todeta, että tarvitsen viisautta. Sen todettuani voin edelleen todeta, että viisauden löytäminen on työlästä, vaatii ajattelun kypsymistä ja koko persoonallisuuteni kasvamista. Se vaatii kokemusta ja elämän ymmärtämistä, se vaatii Kristuksen tuntemista. On hyvä oppia pohtimaan asioita hiljaa itsekseen, viipymään rukouksen hengessä, peilaamaan asioita Raamatusta, kuuntelemaan Jumalaa ja viisaita ihmisiä. Jos vain kiidän tukka putkella ja suuna päänä esitän omia mielipiteitäni, en ehdi saada otetta viisaudesta.

Pysähtyminen on terveellistä. Hiljaa ollessa voi päähän pälkähtää rauhallisia ajatuksia. Vainoharhatkaan eivät jaksa voittaa hiljaisuuden rauhaa. Nyt kun joulukin lähestyy, voimme alkaa viljellä tätä hiljaisuuden rauhaa ja kiitollisen mielen lempeyttä.

Herra, sydämeni ei ole korskea eivätkä silmäni ylpeät. Minä en ole tavoitellut suuria, en pyrkinyt liian korkealle. Ei, olen löytänyt rauhan, mieleni on tyyni. Niin kuin kylläinen lapsi lepää äitinsä sylissä, niin on minun mieleni levollinen. Ps.131:1-2.