Jotkut näkemistäni henkilöistä ovat niin kauniita ihmisiä, että minä, joka olen aina ollut tällainen ”rölli mörökölli”, tulen kateudesta vihreäksi. Tunnen kipeänä tämän epätasa-arvon. Mietin sitä tietenkin yleisemmällä tasolla: miksi jotkut saavat niin hyvät lähtökohdat elämää varten ja toiset ovat niin huonoilla eväillä liikkeellä, että vielä sairastuvat psyykkisesti?
Elämä kohtelee monia kaltoin. On sitten syynä ulkonäkö tai huono itsetunto tai mikä tahansa – ei ole kohtuullista, että huonot lähtökohdat elämältä saanut joutuu vielä kiusatuksi kaiken päälle. Haluaisin puolustaa ”rumia” ja ”syrjittyjä” ja sanoa: Eihän kukaan ole itse valinnut omaa ulkonäköään tai persoonallisuutensa piirteitä…
Olen vuosien myötä ja erityisesti Jumalan avun kautta saanut paljon helpotusta elämääni ja itsetuntoni on nykyään kohtuullisen hyvä. En mielestäni ole saanut erityistä traumaa työpaikkakiusaamisesta. Masennuksen ja peräti itsemurhan vaara sellaisessa aina on, jos ihminen ei saa apua noihin tilanteisiin – ihmisiltä tai Jumalalta kuten minä.
Kiitä siis Jumalaa. Jos olet kaunis, kiitä siitä. Jos olet ruma, kiitä siitä, että Jumala voi sinua tukea elämässä ja voit silti elää täysipainoista elämää. Jos koet olevasi lahjaton, kun muut loistavat lahjoillaan, sinä saat tehdä löytöretkiä omaan persoonallisuuteesi ja löytää sieltä ainutlaatuisuutta ja sellaista omaa lahjakkuutta, jota et ole tiedostanut aiemmin olevan olemassakaan. Etsi siis Jumalan käden jäljet omasta sielustasi ja kehitä niitä lahjoja, joita olet saanut, myös sitä lahjaa, joka on ollut piilossa niin kauan. Olet varmasti vähintään kahden talentin ihminen.
Myös se, joka oli saanut kaksi talenttia, tuli ja sanoi: ’Herra, sinä annoit minulle kaksi talenttia. Kuten näet, olen hankkinut voittoa toiset kaksi.’ Matt.25:22.
Usko kasvuun 