Tekijä: Simo

Juurtukaa häneen, rakentakaa elämänne hänen varaansa ja vahvistukaa uskossa sen mukaan kuin teille on opetettu. Kaikukoon kiitoksenne runsaana. Kol.2:7.

Siinäpä on yhdessä lauseessa kerrottu uskonelämän koko kaari. Terve usko, joka on alkanut parannuksesta ja johtanut uudestisyntymiseen, jatkuu sillä, että ”juurrutaan Kristukseen”. Kun on saatu työnnetyksi juuret syvälle Jumalan sanan ravinteisiin ja opittu ammentamaan Hengen pohjavettä, päästään hengelliseen kasvuun. Uskossa vahvistuminen etenee, kun eletään ”niin kuin meille on opetettu”. Koska sanat ovat Paavalin, opetuksella tarkoitetaan apostolista opetusta. Terveen uskon, joka on jo päässyt hyvään alkuun, tunnistaa siitä, että se tuottaa esiin kiitollisuutta.

Kun teen kävelylenkkejä kotikaupungissani, kiittelen usein Herraa siitä, että meillä on niin korkea elintaso. Uudet hienot kerrostalot ovat nousseet muutamassa vuodessa. Uusi koulu ja päiväkoti on rakennettu myös. Monet asuvat omakotitaloissa täällä luonnonrauhan keskellä ja kuitenkin palvelujen lähellä. Meitä ympäröi puhdas luonto ja enimmäkseen nautimme hyvästä säästäkin.

Kun katselen näillä kunnailla olevia sisällissodan aikaisia juoksuhautoja, voin kiittää siitäkin, että meillä on rauhan aika. Voimme olla kiitollisia, että elämme itsenäisessä Suomessa eikä meitä uhkaa sota. Tosin Euroopan rauha on järkkynyt ja siksi voimme olla myös huolissamme ja rukoilla, että saamme pitää tämän rauhan. Ymmärrämme, että on tärkeää elää jumalisesti ja hurskaasti, jotta Jumalan siunaus voisi pysyä kansamme yllä. Voimme tunnustaa kansamme syntejä Herralle ja pyytää anteeksi kaikkea jumalattomuutta. Herra on hyvä, laupias ja uskollinen – siksi voimme luottavaisesti hänelle puhua.

Kuulkaa siis, israelilaiset! Herra, teidän Jumalanne, ei vaadi teiltä muuta kuin sen, että pelkäätte häntä, että aina vaellatte hänen teitään, että rakastatte häntä ja palvelette häntä koko sydämestänne ja koko sielustanne ja että tarkoin noudatatte hänen käskyjään ja säädöksiään, jotka minä teille annan. Kun tämän teette, te menestytte. 5.Moos.10:12-13.

Uudessa liitossa meitä ei enää sidota lain kirjaimeen, ei käskyihin eikä sääntöihin, mutta uskonelämän yleisperiaate on sama. Kun olemme antaneet elämämme Jeesukselle, meidän tulee elää kuuliaisesti Herraa sydämestämme palvellen. Pietari sanoi tämän saman asian näin:

Pyrkikää siis, veljet, yhä innokkaammin tekemään lujaksi kutsumuksenne ja valintanne. Kun näin teette, te ette koskaan lankea, ja niin te saatte avatuista ovista vapaasti astua meidän Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen iankaikkiseen valtakuntaan. 2.Piet.1:10-11.

Aito profetia syntyy siten, että profeetta ei tiedä kohdehenkilöä. Hän vain puhuu asioita hengen vaikutuksesta ja kuulijoiden keskellä oleva ”tuntematon” kohdehenkilö kokee sisimmässään, että nyt ”osu ja uppos”. Jotkut yrittävät tilata profetioita – profeetat kiusaantuvat sellaisesta. Jotkut yrittävät profeetallisella sanalla ohjailla tuntemiaan kohdehenkilöitä – valitettavasti sitä kutsutaan manipuloinniksi ja se on erityisen tuomittavaa.

Olin kerran erään pariskunnan sielunhoidollisessa istunnossa. He ottivat vastaan ihmisiä yksittäin tai pariskuntia kaksittain. Menin vaimoni kanssa. Veli, jonka nimeä en edes muista ja joka pääasiassa suoritti rukous- ja sielunhoitopalvelua, kertoi meille ”salaisuuksia” elämästämme. Hän esitti kiehtovia näkemyksiä historiastamme ja tulevaisuudestamme, mutta jälkeenpäin tuli sellainen vaikutelma, että kyseisellä miehellä oli vain tusinan verran (tai ehkä enemmänkin) näitä ”profeetallisia ilmoituksia” takataskussaan ja hän vetäisi sieltä esiin valmiita profetioita sen mukaan, mitä mieleen juolahti. Tosiasiat eivät puoltaneet profetioiden aitoutta.

Jokaisella meistä on omia lempijuttujamme, se oma kaikkein tärkein opillinen juttumme, se elämänkokemus, jonka jokaisen muunkin pitäisi saada kokea, se saarnamies, jonka julistus sulattaa sydämen paremmin kuin kenenkään muun, se seurakunta, johon jokaisen tulisi kuulua, koska siellä on niin voimallista elämää, se hengellisen kasvun menetelmä, jota jokaiseen on ihan pakko soveltaa. Näitä riittää. Yleensä jokaisella on jokin konsti takataskussaan.

Uskonelämä vaan ei ole jokin kaava, joka toimii jokaisen kohdalla samalla tavalla. Tarvitsemme herkkyyttä ja erityistä kuuntelemisen kykyä, jotta voimme tietää, mitä lähimmäisemme kaipaa. Yleensä emme osaa puhua veljenä veljelle (sisarena sisarelle) – ainakaan en luota tässä itseeni. Puhumme tuntemiemme ihmisten kanssa melkein aina – vaistomaisesti – ylhäältäpäin, besserwisser-asenteella, annamme neuvoja omista lähtökohdistamme, toisin sanoen: manipuloimme. Ystävällisimmätkin neuvomme yrittävät johdattaa kaveria samaan muottiin, jossa itse elän.

Tarkoitukseni ei ole manipuloida sinua, rakas lukija. Sinulla on oma elämä ja minulla omani. Minä puhun asioita niin kuin ne itse näen, yritän puhua aina hengellisiä asioita, tuoda esiin jonkin rohkaisevan näkemyksen, innoittaa katsomaan maailmaa uskon silmin. Jos sitten Jumalan henki joskus puhuu ja kauttani puhuttelee jotakuta, se on armoa. En edes välttämättä halua tietää sitä, usko pois. Hengen vapaus on tärkeä asia. Kaikki hienot asiat syntyvät vapauteen, johtavat vapauteen, puhkeavat kukkaan vapaudessa.

Päivän rohkaisu on siis tässä: olet luotu olemaan vapaa, olet luotu olemaan yksilö, olet luotu kasvamaan sisäisen elämän voimasta eikä minkään manipuloinnin tuloksena. Sinua ei ole luotu olemaan tuote, sinut on luotu olemaan sinä.