Tekijä: Simo

Jeesuksen seuraamisessa ei ole kysymys jonkin oppimäärän suorittamisesta. Ei ainakaan siinä tiedollisessa mielessä kuin nykyajan ihmiset sen ymmärtävät. Emme varsinaisesti opi Jeesuksen seuraamista rippikoulussa tai missään raamattukoulussa. Tiedon ylikorostaminen vie harhaan ja alfa-kurssienkin anti jää laihaksi.

Uskossa on kysymys ihmeestä, jonka Jeesus saa aikaan. Hengellinen elämä on samanlainen ihme kuin perhosen toukan koteloituminen ja se metamorfoosi, joka sille tapahtuu kotelossaan, että se voi eräänä päivänä syntyä perhoseksi. On selvää, että mikään ihmisten järjestämä koulutus ei voi tällaista saada aikaan.

Näemme tässä vertauksessa selvän yhteyden siihen, miten Jumalan meihin istuttama uuden elämän siemen alkaa kasvaessaan työntää meistä pois vanhaa ihmistä. Sydämen ympärileikkauksessa vanhan luonnon kuolema alkoi, kasteessa se haudattiin ja ristin todellisuus vie sitä päivittäin kuolemaan. Näin syntyy tilaa uudelle, hengen luomalle elämälle. Jonain päivänä se uusi elämä ilmestyy ja saamme levittää siipemme, nousta yläilmoihin, päästä taivaaseen, lentää kuin perhonen ylösnousemuselämän kantamana hengen tuulissa taivaallisiin maisemiin.

Rohkaisen siis sinua, että et anna ihmisten hämätä ihmisviisauden opeilla. Ihmiset edustavat erilaisia suorituksia, he tekevät uskoon tulosta ja kasteestakin suorituksen. Heille Pyhän Hengen kaste ja kielillä puhuminen on suoritus, joka mittaa uskovan hengellistä tasoa. Vielä tärkeämpiä suorituksia heidän mielestään ovat istuminen kokouksissa ja rahan antaminen kolehtiin. Uskollisuus omalle kirkkokunnalle – siinä on kaiken suorittamisen kruunu ja ”korkein taso”.

Paavali sanoi: Minä taas en ikinä tahdo kerskailla mistään muusta kuin meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen rististä. Siinä on maailma minulle ristiinnaulittu ja minä maailmalle (Gal.6:14). Siinä puhuu mies, joka tuntee oman heikkoutensa ja tietää olevansa keskellä muodonmuutostaan. Hän tietää, että ristin todellisuus on se tekijä, joka nyt vie kehitystä eteenpäin. Hän tarttuu uskon avulla kiinni uuteen elämään, joka hänen sisimmässään kasvaa – tässä ihmisruumiin kotelossa. Hän näkee jo tulevaan, näkee uskon silmin sen, mikä ei vielä näy: ylösnousemuselämän ja sen elämän kruunun, joka odottaa.

Näetkö sinä jo siipesi kuviot ja kirkkaat värit? Näetkö sisäisin silmin taivaallisia asioita?

Jos siis teidät on yhdessä Kristuksen kanssa herätetty kuolleista, niin tavoitelkaa sitä mikä on ylhäällä, missä Kristus istuu Jumalan oikealla puolella. Ajatelkaa sitä mikä on ylhäällä, älkää sitä mikä on maan päällä. Tehän olette kuolleet, ja teidän elämänne on Kristuksen kanssa kätketty Jumalaan. Kun Kristus, teidän elämänne, ilmestyy, silloin tekin ilmestytte hänen kanssaan kirkkaudessa. Kol.3:1-4.

Jeesuksesta sanotaan Raamatussa: Jumala on korottanut hänet yli kaiken ja antanut hänelle nimen, kaikkia muita nimiä korkeamman. Jeesuksen nimeä kunnioittaen on kaikkien polvistuttava, kaikkien niin taivaassa kuin maan päällä ja maan alla, ja jokaisen kielen on tunnustettava Isän Jumalan kunniaksi: ”Jeesus Kristus on Herra.” Fil.2:9-11.

Tämän jakeen valossa on järjetöntä elää jumalattomasti ja olla kielteinen uskonasioita kohtaan. Ihminen ei koskaan auta itseään elämällä epäuskossa. Hänen ylpeytensä, joka sanoo ”minä tiedän paremmin, ei Jumalaa edes ole” on typeryyttä. Kerran on kaikkien epäuskoisten ihmisten ja ateistienkin pakko tunnustaa, että uskovat olivat oikeassa, heidän on pakko myöntää, että Jeesus on Herra eikä riitä edes huulilla annettu tunnustus – on pakko polvistua.

Miksi emme siis tekisi sitä jo nyt – vaikka heti? Sinäkin voit siellä netin ääressä hiljaa sanoa ”Totisesti, Jeesus on Herra”. Sinäkin voit siellä vaikka varmimmaksi vakuudeksi polvistuakin ja sanoa: ”Jeesus Kristus, sinun nimesi on korkein. Haluan kaikesta sydämestäni palvella sinua, ota minut omaksesi ja opeta minulle polkusi jo nyt, tänä päivänä. Anna syntini anteeksi. Auta minua, että osaan koko elämäni tästä päivästä eteenpäin palvella Jumalaa elävässä uskossa ja anna minulle myös rohkeutta tunnustaa uskoani ihmisten edessä. Kiitos, että sinä olet armollinen ja laupias ja rakastat minuakin, viet minutkin pelastuksen tuntemiseen Jeesuksen Kristuksen rakkauden tähden. Aamen.”

Kääntykää Herran puoleen, huulillanne vilpittömät sanat, sanokaa hänelle: ”Anna kaikki meidän syntimme anteeksi ja ota vastaan paras lahjamme: me tuomme sinulle uhriksi rukouksemme, huultemme hedelmän.” Hoos.14:3.

Hänen armonsa on runsas, hän voi sinut lunastaa. Ps.130:7.