Kategoria: Profetia

Edessään olleen ilon tähden hän häpeästä välittämättä kesti ristillä kärsimykset, ja nyt hän istuu Jumalan valtaistuimen oikealla puolella. Hepr.12:2.

Jeesus kärsi ristin häpeän, jotta hän olisi saanut valtuudet lunastaa meidät vapaiksi myöhemmin. Hän tiesi, millainen suuri ilo häntä odottaisi, jos hän kestäisi kivun ja häpeän. Hän saisi aikaan ikuisen sovituksen ja voisi ostaa miljoonat sielut vapaiksi ja tuoda heidät taivaan iloon.

Kai sinäkin olet vetänyt johtopäätökset siitä häpeästä, johon olet syyttömästi joutunut? Sinunkin kärsimykselläsi on tarkoitus. Jeesus on kaiken viattoman kärsimyksen takuumies ja hänen valtakunnassaan kunniapaikat kuuluvat marttyyreille. Kaikki emme kuole marttyyreina, mutta monet elävät väärinymmärrettyinä ja sorrettuina, häväistyinä ja oikeusmurhan uhreina. Marttyyrikuoleman sijasta he elävät marttyyrin elämän. Kaikista sitä ei näe päällepäin, sillä he odottavat kärsivällisesti ylösnousemuksen päivää ja heille varattua iloa.

On tärkeää elää siinä uskossa, että perii kerran täydellisen lohdutuksen, pääsee rauhaan ja iloon kaikista koettelemuksistaan. On tärkeää, että emme ryhdy kostamaan väärintekijöille, vaatimaan oikeuksiamme ennenaikaisesti. Monien ihmisten näköala on kovin suppea. Paavali neuvoo meitä:

Älkää siis tuomitko ennenaikaisesti, ennen kuin Herra tulee. Hän valaisee pimeyden kätköt ja tuo esiin sydänten ajatukset, ja silloin itse kukin saa kiitoksen Jumalalta. 1.Kor.4:5.

Tarvitsemme malttia niin omissa asioissamme kuin lähimmäisemme suhteen. Tarvitsemme uskoa Jumalaan. Tarvitsemme luottamusta Jumalan Poikaan, joka on asetettu ylituomariksi. Siksi palvelemme häntä syvän kunnioituksen vallassa, kiitollisina kaikesta mitä olemme saaneet ja kiitollisina kaikesta mitä tulemme vielä saamaan.

Mutta kaikissa näissä ahdingoissa meille antaa riemuvoiton hän, joka on meitä rakastanut. Room.8:37. Mutta kiitos Jumalalle, joka antaa meille voiton meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta! 1.Kor.15:57. Kiitos olkoon Jumalalle, joka aina kuljettaa meitä Kristuksen voittosaatossa ja antaa meidän kaikkialla levittää Kristuksen tuntemisen tuoksua! 2.Kor.2:14.

Te, jotka olette Jumalan valittuja, pyhiä ja hänelle rakkaita, pukeutukaa siis sydämelliseen armahtavaisuuteen, ystävällisyyteen, nöyryyteen, lempeyteen ja kärsivällisyyteen. Kol.3:12.

Seurakunnassa on mahdollista kokea tämä. Olen itsekin kokenut Paavalin tarkoittamaa ilmapiiriä seurakuntayhteydessä. Mutta aina ei kaikki ole niin seesteistä. Välillä tulee joku vahva persoona ja alkaa syöttää meille omia käsityksiään ja emme oikein tiedä, miten suhtautua. Levottomuus valtaa mielen. Sisäinen rauhani katoaa, kun minun pitää alkaa katsoa maailmaa tuon veljen tai sisaren silmillä. Jos olen ollut vähän nukuksissa jonkin erittäin tärkeän asian suhteen tai en ole ymmärtänyt jotakin teologista kiemuraa, koen syyllisyyttä. En kuitenkaan osaa päättää enkä tunne vetoa muuttaa ajatuksiani.

Niinpä, niitä manipuloijia aina löytyy, jotka vahvoilla mielipiteillään yrittävät pakottaa minutkin muuttamaan mieleni tai kohkaamaan sellaisen asian puolesta, jota en koe omakseni. Joskus he jopa esittävät niin erilaisia kantoja asioihin, että tuntuu paremmalta pitää suunsa supussa ja olla kommentoimatta.

Minä jouduin aikoinaan äitini kanssa painimaan paljonkin tällaisen painostuksen edessä. Irrottauduin jo aikaisin äitini holhoavista otteista, mutta se johti henkisen yhteyden menettämiseen. Olimme kuin tuli ja vesi. Hänhän ei hyväksynyt minua edes pojakseen – tyttärekseen hän olisi minut kelpuuttanut. Minä olin kuitenkin valinnut sukupuoleni väärin. Äitini oli kontrolloiva luonne, joka ei halunnut kontrolloida vain ihmisiä, vaan jopa Jumalaa. Kun Jumala puhui hänelle jo ennen syntymääni, että minusta tulisi profeetta, hän pyrki kauppaamaan kutsumustani muille. En täyttänyt mittaa hänen silmissään. Hän ei ehkä itse huomannut, mutta hänen sisällään kyti viha minua kohtaan. Se viha sai omituisia muotoja ja hän jollakin tavalla paatui siihen. Hänen omatuntonsa ei hälyttänyt, vaikka hän selkäni takana puhui minusta pahaa seurakunnan johtajille.

En suostunut ovimatoksi enkä suostunut seurakunnan mustaksi lampaaksi vain, koska joku henkisesti sairas ihminen parjasi minua. Ei seurakunnankaan pitäisi kenenkään isebelin edessä antautua tanssimaan sellaisen sadistisen ihmisen pillin mukaan.

Tämä on oikeastaan päivän viesti: – Älä sinäkään suostu ovimatoksi. Ole vahva ja luja kaikkea manipulointia ja aivopesua vastaan. Älä suostu holhottavaksi. Sinua saatetaan parjata etkä oikeastaan voi sille mitään. Voit kuitenkin pystypäin olla oma itsesi ja aikaa myöten parjaajasi joutuu häpeään. Säilytä sydämen rauha – se säilyy kun elät lähellä Jeesusta. Sinun ei tarvitse taipua huonon omantunnon kantamiseen siksi, että kuljet omaa tietäsi vihapuheista välittämättä. Pärjäät kyllä vaikka ilman isääsi ja äitiäsi: Vaikka isä ja äiti minut hylkäisivät, Herra pitää minusta huolen. Ps.27:10. Pärjäät kyllä vaikka ilman seurakuntaa: Kun ensimmäisen kerran puolustauduin oikeudessa, ei kukaan tullut avukseni vaan kaikki jättivät minut yksin. Älköön sitä luettako heille viaksi! 2.Tim.4:16.

Vallitkoon teidän sydämissänne Kristuksen rauha, johon teidät on yhden ja saman ruumiin jäseninä kutsuttu. Olkaa myös kiitollisia. Kol.3:15.