Kategoria: Profetia

Minä olen köyhä ja avuton, sydämeni on haavoilla. Ps.109:22.

Minä olen nähnyt sinun tiesi, kuullut sinun valituksesi. Enkö minä tietäisi, kuinka sinä kärsit? Minä olen ollut läsnä sinun nöyryytyksissäsi ja tukenut sinua. Minä olin kanssasi jo lapsena, kun veljesi kiusasivat sinua. Minä en ole jättänyt sinua yksin. Seuraan sinua aina katseellani. Kun tarve vaatii, kuljen vierelläsi. Kun ristisi painaa, minä kevennän sitä.

Kun ystäväsi hylkäsi sinut, minä olin siinä, kuulin kaiken, näin sinun tuskasi. Sinun sydämesi on ollut haavoilla, mutta minä olen hoivannut sinua. Minä olen lohduttanut sinua ja lääkinnyt sinun haavojasi. Minä olen pyyhkinyt kyyneleitäsi ja loihtinut hymyn kasvoillesi.

Minä se olen. Sinun pitää herkistyä näkemään minut elämässäsi. Haluan antaa sinulle silmävoidetta nähdä, voidellut korvat kuulla. Sinun tulee virittää sydämesi minun äänirautani mukaan. Viivy siis sanani äärellä, kuuntele profeetallista sanaa, joka puhuu myönteisiä asioita, maalaa sinulle toivorikkaan tulevaisuuden. Sulje korvasi noilta tuomion profeetoilta, jotka ennustavat dramaattisia käänteitä ja synkkiä päiviä vain korostaakseen omaa tärkeyttään – jos ei sitten vihan purkamiseksi.

Sinä tunnistat minun ääneni, kun totuttelet siihen terveen uskon kautta, joka aina ilmentää evankeliumin voimaa, aina tuo esiin Jumalan rakkauden, joka vastaa sinun sydämesi kaipaukseen, joka on yhtäpitävää Kristuksen kirkkauden evankeliumin kanssa. Sinun sydämesi kielet alkavat vähitellen soida samaa säveltä kuin minun ääneni. Tätä kautta sinä pääset minun aitoon seuraamiseeni:

Minun lampaani kuulevat minun ääneni ja minä tunnen ne, ja ne seuraavat minua. Joh.10:27.

Minä puhun sinulle kahden kesken, hiljaa ja lempeästi. Minä annan sinun kokea läsnäoloni rauhaa ja iloa, hengen vapautta, rukouksen vaivattomuutta. Saat viettää aikaa kanssani kuin lapsi isänsä kanssa. Niistä ilon hetkistä sinä tunnet minut. Kun sinä löydät tämän turvapaikan, saat kasvaa uskossa ja kokea yhä uusia uskon ulottuvuuksia.

Jumalan valtakunta ei ole syömistä eikä juomista, vaan vanhurskautta, rauhaa ja iloa, jotka Pyhä Henki antaa. Room.14:17.

Älä seikkaile kauas turvapaikastasi. Haluan pitää sinua silmällä, pysyä kuuloetäisyydellä. Pysy sinäkin kanssani.

Häntä piinattiin, ja hän alistui siihen, ei hän suutansa avannut. Kuin karitsa, jota teuraaksi viedään, niin kuin lammas, joka on ääneti keritsijäinsä edessä, ei hänkään suutansa avannut. Jes.53:7.

Lampaan sielunelämä on hieman vaikeaselkoinen. Sitä se on varsinkin kaupunkilaiselle, joka on hädintuskin nähnyt lampaita. En minäkään ole asiantuntija, mutta tiedän jotakin. Lammas on laumaeläin ja seuraa johtajalammasta. Paimenen tulee saada johtajalammas liikkeelle, niin lauma kulkee tämän perässä. Lammas on hiljaa ja paikallaan, kun se märehtii tai kun sitä keritään. Lammas on oppinut vuosituhansien aikana, että ei kannata pullikoida keritsijää vastaan tai joutuu pataan. Toisin sanoen vain säyseät saavat karitsoida, jonka vuoksi rauhalliset geenit vahvistuvat ja säilyvät.

Jotkut teologit ovat innostuneet karjatorni-käsitteestä (hepr. migdal eder eli laumatorni) ja nähneet siinä Jeesuksen syntymäpaikan. Karjatorni mainitaan Miikan kirjassa (Miika 4:8). Siinä todetaan sen olleen Siionin kukkula, siis minun tietämykseni mukaan Jerusalemissa. Mutta karjatorneja oli varmasti pitkin maata, sillä niitä luultavasti käytettiin lampaiden ja vuohien laskemiseen.

Lammas on siitä metka, että se pelästyy helposti ihmistä ja hakeutuu kauimmaiseen nurkkaan, mihin pääsee. Jos se on nälkäinen, se saattaa kuitenkin myös hakeutua ihmisen luo saadakseen syötävää. Niinpä lampurit keksivät rakentaa aitauksia ja niiden keskelle tornin. Tornissa oleva ihminen ei häirinnyt märehtiviä lampaita ja kun ne lepäsivät, ne oli yläilmoista helppo laskea. Huomaamme vanhan testamentin teksteistä, että juhlapäivien uhrit koostuivat tietystä määrästä lampaita ja vuohia. Naudatkin mainitaan lukumäärinä, mutta nautojen määrä oli aina pienempi.

Kuvittelisin, että lampaiden lajittelu ja laskeminen oli Jeesuksen aikaan ammatti. Lampurit toivat eläimiä karjatornille ja saivat sieltä niistä palkkion sen mukaan, minkälaisia eläimiä olivat tuoneet ja kuinka monta kutakin. Eri ikäiset lampaat olivat varmaan nekin eri hintaisia. Karjatornit ja niitä ympäröivät aitaukset eivät olleet siis eläinsuojia tai navetoita, pikemminkin vähän samanlaisia aitauksia kuin saamelaisilla on poroerottelua varten. En siis usko, että joulun seimi olisi ollut karjatornin kupeessa tai juurella. Mutta tieto, jonka mukaan temppelin uhrilampaita kasvatettiin juuri Betlehemin liepeillä, lienee tosi. Jeesus syntyi sinne uhrilampaiden keskelle ja Daavidin kuningassuvun jäsen on saava Miikan ennustuksen mukaan entisen kuninkuutensa takaisin Karjatornin kukkulalla.

Mutta sinä, joka olet tänä päivänä koetuksessa ja joudut olemaan hiljaa keritsijäsi käsissä, sinä saat luottaa, että olet Hyvän Paimenen huomassa, hänen turvallisessa johdatuksessaan, säyseänä lampaana hänen suunnitelmansa kärsivällisessä toteuttamisessa. Sinun kestäväisyytesi koetuksessa palkitaan kerran ja sinä saat nähdä hyviä ja turvallisia ilon päiviä Rauhan Ruhtinaan valtakunnassa.

Sinun tulevat päiväsi hän turvaa, hetkestä hetkeen, hänellä on varattuna apua yllin kyllin, viisautta ja tietoa. Siionin aarre on Herran pelko. Jes.33:6.