Yhteinen toivomme

Hartaasti vain odotamme, että te itse kukin loppuun asti yhtä innokkaasti haluatte kokea yhteisen toivomme täyttymisen… Se toivo on elämämme ankkuri, luja ja varma. Se ulottuu väliverhon tuolle puolen. Sinne Jeesus meidän edelläkävijänämme meni… Hepr.6:11,19,20.

Yhteinen toivomme siis on, että mekin kerran pääsemme väliverhon tuolle puolen, sinne missä Jeesus on. Eikä tässä enää tarkoiteta vanhan liiton esikuvien mukaista ilmestysmajaa, vaan sitä todellista, joka on taivaassa.

Miksi toivoa sitten verrataan ankkuriin? Ankkuri estää meitä ajelehtimasta virran mukana ja joutumasta pois turvalliselta reitiltä. Itse kullakin uskovalla on elämässään jokin toivo, jonkinlainen näky tulevaisuudesta, jokin harras odotus. Pelastus on näistä toiveista tärkein.

Meidät on pelastettu, se on varma toivomme. Mutta toivo, jonka jo näkee täyttyneen, ei enää ole toivo. Kukapa toivoo sellaista, minkä jo näkee! Room.8:24.

Haluamme ankkuroida itsemme pelastukseen, pitää tämän toivon elävänä, merkityksellisenä ja tärkeänä sydämen asiana. Emme laiminlyö sanaa tai rukousta, vaan pidämme huolta, että toivo pärjää elämässämme yhdessä sisarustensa uskon ja rakkauden kanssa. Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo, rakkaus. Mutta suurin niistä on rakkaus. 1.Kor.13.13.

Niin helposti ajaudumme kuitenkin pois turvalliselta ankkuripaikalta, jos emme oikein kestä elämän vastoinkäymisiä. Ehkä sairaus kurittaa emmekä parane millään. Ehkä puolison löytäminen on ylivoimaista. Lapset pysyvät kapinallisina, vaikka kuinka rukoilisi. Toimeentulo on heikkoa, auton lisäksi ihmissuhteet on rikki, pandemia ei hellitä. Vaivoja on vaikka muille jakaa. Pastorinkin puheet ovat tylsiä…

Tässä tilanteessa on tärkeää osata karistaa kielteiset ajatukset mielestään, vahvistaa uskoa sanalla ja pitää entistä lujemmin kiinni toivosta. On hyödyllistä huomata, että tilanne haastaa hengelliseen kasvuun. Monenlaista ikävää on voinut sattua, mutta se ei tarkoita, että sinun kutsumuksesi Jumalan palvelijana olisi peruutettu. Karista päältäsi itsesääli ja jätä pettymykset selkäsi taa. Jos Jumala on sinulle jotakin luvannut, hän huolehtii, että lupaus kerran täyttyy. Jos sinulla on ollut synkkä vaihe elämässäsi, sitä varmemmin sinä saat kokea iloa, ovien avautumista, kaikenlaista uutta ja virkistävää. Huominen on valoisa, mielialasi hyvä ja sielussasi vallitsee rauha ja onnellisuus, kun Jumala näyttää sinulle armonsa ja hyvyytensä.

Katso, pimeys peittää maan, yön synkkyys kansat. Mutta sinun taivaallesi kohoaa aamunkoi, Herran kirkkaus hohtaa sinun ylläsi. Jes.60:2.

Lue Jesajan kirjan luku 60 kokonaan ja omista se itsellesi. Älä anna elämäsi ajelehtia, vaan lujita ankkurisi paikalleen – väliverhon tuolle puolen. Ajatelkaa sitä mikä on ylhäällä, älkää sitä mikä on maan päällä. Kol.3:2.

Jumalan monet kasvot

Tai voisihan sitä kutsua monimuotoisuudeksi, joka ilmenee luonnossa – kuten ympäristönsuojelijat tietävät – mutta myös kaikessa muussa taivaan alla, myös ihmiselämässä. Jos katselemme Raamatun henkilöitä ja valikoimme sieltä esiin hurskaat ja jumaliset ihmiset, emme löydä mitään yhtenäistä joukkoa, vaan hyvin kirjavan joukon ihmisiä, joista osa on suorastaan omituisia henkilöitä.

Kiistämätön tosiasia on, että Jumala rakastaa luotujaan. Jumala rakastaa vaihtelevuutta, erilaisuutta, omaperäisyyttä. Hän on luonut varsin monta erilaista kasvia, erilaista koppakuoriaista, erilaista lintua, erilaista villieläintä, erilaista tähteä, erilaista galaksia… Koko kaikkeus on täynnä mitä erilaisimpia luomuksia. Viimeksi totesin tämän, kun katselin Hubble-teleskoopin ottamia kuvia. Mikä valikoima erilaisia galakseja, erilaisia sumuja. Minä vain katson suu auki ja ainoastaan tunnen itseni pieneksi ja tyhmäksi.

Mutta yksi asia on varma: sinä olet erilainen, ainutlaatuinen luomus, omanlaisesi persoona. Sinulla on varmaan vähän omanlainen uskokin, jossa on persoonalliset painotukset. Sinulle tärkeät asiat eivät aina ole tärkeitä toisille. Sinun lahjasi ovat yksilölliset. Sinä toteutat uskoasi vähän eri lailla kuin moni muu. Et ole keskiverto.

Jos kärsit erilaisuudestasi vähääkään, saat uskoa, että sinussa ei ole mitään vikaa. Olet Jumalan taidonnäyte, Luojan luomistyön täydellinen uniikki kappale. Olet rakastettava kaikilta piirteiltäsi ja jos sinussa on haavoja, jopa jonkinlaisia vammoja, niin nehän vain kaunistavat sinua! Älä erehdy luulemaan, että olisit jotenkin halpa-arvoinen, vähäpätöinen ylijäämäihminen. Ihmiset saattavat vihata sinua, mutta sinun Luojasi ja Lunastajasi ei sinua vihaa, ei koskaan. Hän haluaa osoittaa rakkautensa sinua kohtaan. Sen hän tekee sopivana hetkenä. Oikeastaan hän puhuu sinulle rakkauden sanoja joka päivä. Avaa siis korvasi ja kuuntele.

Kuule, tyttäreni, kuuntele neuvoani. Unohda kansasi, unohda isäsi suku. Sytyttäköön kauneutesi kuninkaan! Hän on sinun herrasi. Ps.45:11-12.

Sinun ei ole määrä olla ajopuu, joka ajelehtii virran mukana. Sinä voit olla määrätietoinen ja pyrkiä eteenpäin. Sinun tulee suunnistaa elämässäsi Jumalan sanan kompassin avulla ja kuunnella Hengen ääntä. Sinä opit sellaisen elämäntavan vähitellen. Hengellisen kasvun kautta se tapahtuu. Kun sinun elämäsi on annettu Jumalan ohjattavaksi, sinusta tulee kutsumustietoinen. Siinä tietoisuudessa sinun epävarmuutesi sulaa pois ja sinä saat uutta uskon varmuutta. Sinusta tulee näyn valtaama. Sinä saat syvemmin tietää, kuka olet. Silloin sinä tiedät, että olet yksi heistä, joista Jesaja puhui:

Tuokaa kaukaa minun poikani takaisin, maan ääriltä tyttäreni, tuokaa jokainen, joka on kutsuttu minun nimiini, jonka olen kunniakseni luonut, muovannut ja valmiiksi tehnyt. Jes.43:6-7.