Kun kova sydän särkyy

Me lähdemme kyllä Egyptiin ostamaan sinulle syötävää, jos annat veljemme tulla mukaan, mutta jos et aio päästää häntä, me emme lähde sinne, sillä se mies sanoi meille: ’Ette saa astua minun eteeni, ellei veljenne ole mukananne.’ 1.Moos.43:4-5.

Olen kuullut useita saarnoja, joissa ihaillaan Joosefia siitä, että hän antoi anteeksi veljilleen. Halutaan sanoa, että Joosef oli niin jalo mies ja hurskas uskossaan, että hän ei edes osannut kantaa kaunaa veljilleen.

Minä taas koen läheisempää vertaisuutta Joosefin kanssa, koska näen hänen olleen kaunainen. Näen, ettei hän ollut yli-ihminen, vaan hänellä oli inhimilliset tunteet ja hänet kuvataan realistisesti. Nimittäin tekstistä käy ilmi, että Joosef halusi saada Benjaminin luokseen pysyvästi ja lähettää muut veljet matkoihinsa. Benjaminille hän sitten paljastaisi henkilöllisyytensä – ei muille. Benjamin oli ainoa, joka ei tehnyt Joosefille vääryyttä.

Näemme tästä maailman kiehtovimmasta tarinasta, kuinka jaloissakin ihmisissä on vikoja ja kuinka kelvottomat tyypit voivat tuoda esiin hämmästyttäviä hyveitä. Nuo vastuuttomat veljekset onnistuivat Juudan suulla esittämään ratkaisun vaikeaan pattitilanteeseen, johon jouduttiin. Juudan puhe Joosefille on niin sydämeen käyvä, että saatan kyynelehtien lukea sitä, vaikka olen sen lukenut jo ’sata kertaa’ ennenkin. Tuo Juudan puhe löytyy ensimmäisestä Mooseksen kirjasta luvusta 44:18-34 ja päättyy näin:

Salli siis minun jäädä pojan sijasta sinun orjaksesi, herra, ja anna pojan mennä kotiin veljiensä mukana. Kuinka minä voisin mennä isäni luo ilman häntä? En voisi katsella sitä murhetta, joka tulee isäni osaksi. 1.Moos.44:33-34.

Kaikki se vastuuntunto, joka aikanaan puuttui, oli siinä. Jumala oli kasvattanut Juudasta esiin sellaista jaloutta, jota Joosef ei osannut kuvitella hänestä löytyvän. Nyt se iski kuin moukari Joosefin sydämeen. Se mikä Joosefin sydämessä oli kovaa ja kaunaista, särkyi sirpaleiksi.

Mikä siunattu asia onkaan, jos saamme kokea sellaisen armon, että meidänkin sydämemme kovuus särkyy! Mikä armon hetki, kun joku vihamme ansainnut tulee ja saa hyvyydellään meidät murtumaan! Sydämemme puhdistuu ja alkaa sykkiä uudenlaista lämpöä.

Se olkoon tämän päivän profetia. Sinäkin saat kokea, mitä jaloutta on ihmisessä, jota kohtaan koet kaunaa. Sinä saat nähdä, että hän on ollut Jumalan koulussa ja kasvanut. Anna siis sen, minkä on määrä särkyä, mennä lopultakin palasiksi. Anna anteeksiannon ja armon hengen virrata vapaasti. Siunaus, joka siitä seuraa, on tarkoitettu teille molemmille.

Voideltu mutta kätkössä

Hän antoi minulle suun kuin terävän miekan, kätensä varjoon hän minut kätki, hän teroitti minut kuin nuolen, viineensä hän minut talletti. Jes.49:2.

Asiayhteydestä ilmenee, että Jumala teki näitä asioita Kristukselle jo äidin kohdussa. Siellä hän kasvoi piilossa. Lapsuus ja nuoruus kuluivat häneltä enimmäkseen yksityisyyden suojissa. Mutta Jumala valmisteli monia asioita Jeesuksen elämässä, jotta ne voitaisiin ottaa esille, kun julkinen palvelutyö alkaisi.

Oletko tullut ajatelleeksi, että näin on sinunkin kohdallasi? Saatat olla turhautunut siitä, että sinun palvelutyösi on vain jatkuvasti kuin siemen. Sen istuttaminen ja kasvattaminen ei oikein ole lähtenyt käyntiin. Jumala on tehnyt sinussa työtään, mutta lopullinen sysäys, joka laittaisi sinut liikkeelle, ei ole tapahtunut. Olet valmiina, mutta kuin piilossa. Olet kuin nuoli kotelossa ja ihmettelet, milloin Jumala nostaa sinut jousensa jänteelle.

Näitä vaiheita on jokaisen Jumalan ihmisen kestettävä. Eihän se helppoa ole, kun joku vieruskaveri saa vastuuta, kun jokin palvelutehtävä menee sivu suun, vaikka sinulla on lahjoja, sinulla on paljon hyviä ideoita ja sinulla on mielestäsi voitelukin. Aina vaan joku ohittaa sinut. Kaiken lisäksi sinut nolataan heti, kun yrität jotain.

Kaiken tämän keskellä sinulle tulee hetkiä, jolloin epäilet, onko sinusta mihinkään. Kaikki näyttää niin epäselvältä, unelmasi näyttää rauenneen tyhjiin, mitään ei tapahdu. Jokaisen rohkaisun tai lupauksen jälkeen saat kuulla lannistavia kommentteja.

Mutta on hyvä tiedostaa, että Jesaja todellakin puhui Kristuksesta. Jos sinä seuraat häntä, ei ole ihme, jos sinunkin pitää odottaa Jumalan aikaa, hetkeä jolloin ”aika on täyttynyt”. Jeesuksen piti odottaa 30 vuotta, että sai palvella julkisesti 3 vuotta.

Lopuksi haluan lainata Raamatusta kohtaa, joka hyvin huipentaa tämän postauksen teeman. Sillä kun Jumala ilmestyy sinun elämässäsi, saatat ihmetellä, millä tavalla se tapahtuukaan. Siinä tavassa on jotakin, jota menestysteologialle allergiset eivät kestä. Heidän on parasta panna nyt silmät kiinni tai muuten tulee näppylöitä:

Jumalalle, joka meissä vaikuttavalla voimallaan kykenee tekemään monin verroin enemmän kuin osaamme pyytää tai edes ajatella, olkoon ylistys seurakunnassa ja Kristuksessa Jeesuksessa kautta kaikkien sukupolvien, aina ja ikuisesti. Aamen. Ef.3:20.