Taivaallinen asumme

Täällä ollessamme me huokailemme ja kaipaamme päästä pukeutumaan taivaalliseen asuumme, sillä sitten kun olemme pukeutuneet siihen, emme jää alastomiksi. 2.Kor.5:2-3.

Taivaallinen ihminen – ylösnoussut uskova – muistuttaa Jeesusta, joka näyttäytyi pääsiäisaamun jälkeen 40 päivänä opetuslapsilleen. Hän oli pukeutunut ehkä jokseenkin samoin kuin luonnollisen elämänsä päivinä, mutta hänen kykynsä siirtyä paikasta toiseen ja muuttua näkyvästä näkymättömäksi ja päinvastoin – se oli hämmästyttävää. Luulisin kuitenkin, että hänen vaatetuksensa sitten kirkkaudessa oli jotain aivan muuta kuin olemme tottuneet näkemään.

Mietin Joosefia, joka sai isältään värikkään puvun. Se kallis tunika hienon hienoine kankaineen ja taidokkaasti kirjottuine kuvioineen sai veljekset kateuden valtaan. He ymmärsivät, että Joosef oli isänsä suosikki, lellilapsi suorastaan. Mutta hänellä oli samalla kuin ennakkoperintönä arvokkuutta ja valtaa, jota muut olisivat halunneet saada vanhemman oikeudella.

Joosefin tragedian tunnemme. Voimme arvailla Joosefin tunnelmia vankilassa, kuinka hän kaipasi isäänsä ja sitä hienoa tunikaa, joka ilmensi hänen asemaansa perheessä. Nyt hän oli orja ja vieläkin pahempaa – vanki, joka kantoi rautarengasta kaulassaan (Ps.105:18). Hänellä ei ollut mitään kunnollista asua, jota pitää. Ei mitään arvokkuutta.

Näin mekin usein huokailemme täällä maallisen elämämme surkeudessa. Kaipaisimme saada arvokkuutta, olemmehan kuninkaan lapsia. Mietimme Joosefin tavalla, minkälaisen hienon kuninkaallisen puvun saamme kerran pukea yllemme.

Joosef auttaa meitä luomaan mielikuvan siitä asusta, jonka saamme, kun meidät ylennetään kirkkauteen. Hänethän puettiin mitä hienoimpaan egyptiläiseen asuun, josta kerrotaan näin: Ja farao otti sinettisormuksensa sormestaan ja pani sen Joosefin sormeen, puki hänet vaatteisiin, jotka olivat hienointa pellavaa, ja ripusti hänen kaulaansa kultakäädyt. 1.Moos.41:42. Virkamiehillä oli lisäksi omat tunnuksensa. Egyptiläinen arvohenkilö piti peruukkia ja päähinettä, joka suojasi auringon paahteelta. Kasvot olivat vahvasti meikatut, varsinkin silmät. Otsaa koristi kultainen koru, joka oli näyttävän kokoinen ja koristeltu timanteilla. Mainittu kultakääty peitti hartiat ja ja siihen oli siroteltu henkilön asemasta riippuen erilaisia korukiviä ja tunnuksia. Pellavaista vaatetta koristi kultainen vyö. Joosefin puku heijasti hänen asemaansa, jonka arvovaltaisuutta kuvasti se, että hänen edellään kulki seremoniamestari, joka komensi ihmiset polvilleen ennen Joosefin sisääntuloa (1.Moos.41:43).

Saattaa olla, että kuvaukseni Joosefin asusta ei ole kaikin puolin historiallisesti luotettava, mutta ymmärrät varmaan, mihin pyrin. Nimittäin sinä päivänä, kun omaisesi tulevat katsomaan sinua tuolla puolen ajan rajan, heiltä loksahtaa suu auki. Mitä ihmettä? Onko tämä meidän Matti? Ei voi olla! Ei, tämä ei voi olla meidän Liisa! Sinua on mahdoton tunnistaa. Eivät Joosefin veljetkään tunnistaneet Joosefia.

Se hieno värikäs puku, joka ennen oli huippua, on nyt vain kalpea aavistus siitä, mitä sinun ylläsi nyt on. Sitä paitsi sinun pukusi kangashan hohtaa valoa…

Kirjoitin tämän, jotta itse kullekin muodostuisi elävä mielikuva siitä, mikä meitä odottaa taivaassa. Ja että se mielikuva saisi meidät pysymään uskossamme lujina, määrätietoisina ja vahvoina. Että tietäisimme, mikä arvokkuus meistä huokuu silloin – kuninkaan lapsista. Joku voi sen leimata menestysteologiaksi, mutta leimatkoon. Jätämme hänelle vanhat vaatteemme kierrätykseen.

Minä päättelen, etteivät nykyisen ajan kärsimykset ole mitään sen kirkkauden rinnalla, joka vielä on ilmestyvä ja tuleva osaksemme. Room.8:18.

Mitä sydämesi toivoo

Saat nauttia Herran hyvyyttä, hän antaa sinulle mitä sydämesi toivoo. Ps.37:4.

Aabrahamilla oli yksi päällimmäinen toive: saada oma poika. Hän oli kuitenkin käynyt vanhaksi ja vaimokin oli jo aika päiviä sitten ohittanut hedelmällisen iän. Pojan saaminen tuntui mahdottomalta. Aabrahamia kummastutti, että hän oli kuitenkin saanut Jumalan lupauksen jälkeläisistä (1.Moos.17:6).

Jumala puhuu tänäkin päivänä asioista, jotka ovat tulevaisuudessa. Ihmiset huomaavat ne vasta, kun ne ovat jo toteutuneet.

Mistä sinä uneksit? Haluatko sinäkin lapsen, kuten Aabraham? Tai haaveiletko vasta puolisosta? Ehkä sinun toiveesi koskevat ammattia, bisneksiä tai muuttoa kauas? Voihan olla, että sinun sydämessäsi kypsyy jokin hengellinen tavoite. Haluat olla Jumalan käytössä, mutta et oikein vielä tiedä, miten?

Jumala on luvannut antaa sinulle, mitä sydämesi toivoo. Jos hän on istuttanut sydämeesi jonkin unelman, hän tietenkin haluaa sen unelman lähtevän toteutumaan. Yleensä näitä minun postauksiani lukevat juuri sellaiset ihmiset, jotka ovat Jumalan työpöydällä. Voisin profetoida sinulle – eikä se profetia mene luultavasti paljonkaan metsään – että sinun sydämessäsi muhii jokin idea, siellä paraikaa avautuu siemen ja alkaa työntää versoa ylöspäin. Jokin Jumalan hanke sieltä putkahtaa, Jumalan sanan liikkeelle puskema asia sieltä pilkistää, tavoite jolla on ikuista merkitystä.

Myös Jumalan hankkeet voivat näyttää aluksi pieniltä ja mitättömiltä. Mutta ajan oloon niistä voi kasvaa jotakin suurta ja merkityksellistä. Näemme saman ilmiön liike-elämässä. Pieni startup lähtee kokeilumielessä jostakin huoneen nurkasta. Se voi olla ensin muutama itse ommeltu vaate ja lopulta liikeyritys, jonka kaikki tuntevat. Jumalankin hankkeet ovat samanlaisia, ne lähtevät hennoista aluista ja kasvavat:

Se on kuin sinapinsiemen, jonka mies kylvi kasvimaahansa. Sen taimi kasvoi ja oli lopulta kuin puu, ja taivaan linnut rakensivat pesänsä sen oksille. Luuk.13:19.

Älä sano, että uskot, jos näet. Usko ensin niin saat nähdä. Unelma, joka sinulla on sydämessäsi, on Jumalan sinne istuttama. Hän valvoo siemenensä kasvua. Hän kastelee sitä. Hän kitkee sen tieltä pois rikkaruohot. Älä delegoi näkyäsi kenellekään muulle. Älä odota, että seurakunta saa sen kasvuun. Sinun omaa vastuutasi ei kukaan muu hoida. Tee se, mikä on vallassasi, ja Jumala tekee sen, mikä on hänen vallassaan.

Ole rämäpää. Ole ruoho, joka nostaa päänsä valoon. Ole juuri, joka imee sadetta. Anna Jumalan elämälle mahdollisuus.