Kategoria: Rohkaisu

Hän rohkaisee meitä kaikissa ahdingoissamme, niin että me häneltä saamamme lohdutuksen voimalla jaksamme lohduttaa muita ahdingossa olevia. 2.Kor.1:4.

Oletko päättänyt koulusi, etsitkö palvelustehtävää? Mielitkö sananjulistajaksi? Valitettavasti hengellinen työ nähdään usein liian kapea-alaisesti. Varmasti seurakunnassa on paikkansa rukouksella ja sanalla ja niihin tarvitaan pappeja ja saarnamiehiä. Mutta myös diakonialla on paikkansa. Diakonia kai laajasti ottaen tarkoittaa sellaista palvelustyötä, jossa huolehditaan ulkonaisista tarpeista ja autetaan hädänalaisia ja tuetaan vaikeuksissa olevia. Monilla on myös tarvetta sisäiseen parantumiseen, joten tarvitaan rinnalla kulkijoita, tukihenkilöitä, terapeutteja, sielunhoitajia, esirukoilijoita.

Ihmiset hakeutuvat näitä varten oppilaitoksiin tai seurakuntien järjestämään koulutukseen. Kai nekin voivat auttaa, mutta meidän oma elämämme on tarkoitus olla koulua siihen tehtävään, johon Jumala on meidät valinnut. Ne koettelemukset, joiden läpi sinä olet mennyt, ovat sinun varsinainen koulusi. On hämmästyttävää millaisista mankeleista ihmiset menevät läpi. Lähiomainen voi sairastua, taloudellinen tilanne voi romahtaa, syöpä yllättää, työttömyys katkaista hyvin sujuneen työuran – kaikenlaiset Jobin kärsimykset voivat yllättää niin uskovan kuin epäuskoisenkin ihmisen.

Siinä sinun koulusi on. Kun suoritat tutkinnon, saat todennäköisesti tavata ihmisiä, jotka kokevat hyvinkin samanlaisia asioita, mutta ovat vasta koettelemuksensa alussa. He tarvitsevat sinua vertaistueksi. Ethän haikaile papin koulutusta, kun emmauksen tien kulkijat ovat samalla tiellä kuin sinä? Siinä sinun saarnastuolisi on – ala kertoa, mitä olet kokenut ja kuinka Jumala on auttanut. Jaa kokemuksesi ja koeteltu uskosi toisten kanssa. Se on sinun palvelustyösi, sinun kutsumuksesi.

Niin kuin Kristuksen kärsimykset ovat tulleet runsaina meidän osaksemme, samoin on Kristus tuonut meille runsaasti lohdutusta. Jos me olemme ahdingossa, se koituu teille lohdutukseksi ja pelastukseksi. Jos saamme lohdutusta, myös te rohkaistutte kestämään samoja kärsimyksiä, joita me saamme kokea. Me luotamme lujasti siihen, että te kestätte. Tiedämmehän, että niin kuin te saatte osanne kärsimyksistä, saatte myös lohdutuksesta osanne. 2.Kor.1:5-7.

Hän oli kuullut Jeesuksesta, ja nyt hän väentungoksessa tuli Jeesuksen taakse ja kosketti hänen viittaansa. Mark.5:27.

Jeesuksen ympärillä oli hänen aktiivisimman palvelustyönsä aikana aina väentungos. Ihmiset tunkivat hänen lähelleen saadakseen kuulla hänen saarnaavan tai voidakseen koskettaa häntä. Ja kaikki, jotka koskettivat häntä, paranivat. Mark.6:56.

Näin on tänäänkin. Jos haluat Herran kosketusta, joudut keskelle tungosta. En nyt tarkoita tätä konkreettisesti, vaan tarkoitan hengellisesti. Voit olla varma, kun uskoon tulleena pyrit hengelliseen kasvuun ja lähemmäksi Jeesusta, sinua tönitään, sinua käsketään olemaan hiljaa, sinua painostetaan, sinua kaikin tavoin ohjaillaan johonkin suuntaan. Aina on joku heppu opettamassa yhtä ja toinen heppu opettamassa toista ja kaikkein suurin ryhmä, jotka sinua ohjailevat, ovat nuo humanistit, joilla on käsitys ’ihmisen oikeuksista’ ja jotka suoltavat loputonta liirumlaarumiaan, jota myös ihmisviisaudeksi kutsutaan. Olen pahoillani, todella syvästi pahoillani, jos joskus itsekin hairahdun jakamaan ihmisviisautta. Voi ei, Herra armahtakoon minua. Mutta ymmärrät, mitä tarkoitan tungoksella? Tarkoitan erilaisten oppikäsitysten, moninaisen uskonnollisuuden ja ihmisten mielipiteiden tungosta. Sinun tulee oppia ohittamaan kaikki nämä erilaiset ’esteet’, jotka hankaloittavat sinun pääsyäsi Jeesuksen lähelle ja kosketusetäisyydelle Vapahtajasta.

Nimittäin onhan niin, että kaiken tämän väkijoukon keskellä, joka tempoilee meitä, ja tungoksen keskellä, joka pysäyttää hengellisen etenemisemme, ei ole mitään niin arvokasta kuin saada kohdata elävää Jeesusta ja kokea Pyhän Hengen aito kosketus. Ei ole mitään niin arvokasta kuin kuulla Kristuksen sana, joka tulee kuin valon välähdys. Ei ole mitään niin arvokasta kuin saada vihdoin vastaus rukouksiin ja karistaa taakat niskastaan. Ei ole mitään niin mahtavaa kuin saada kokea, kuinka ies särkyy voitelun pakosta (vrt.Jes.10:27). Ei ole mitään niin arvokasta kuin kokea, kuinka täydellinen rakkaus karkottaa pelon. Mutta tarvitsemme paljon kärsivällisyyttä, päättäväisyyttä, ensirakkauden vimmaa, peräänantamattomuutta ’mennä läpi harmaan ihmismassan’, tunkemista läpi väkijoukon ja ihmisten huutojen, jotta saamme kokea niitä harvinaisia hetkiä, kun asiamme yhtäkkiä kirkastuvat, kun Jumalan totuus vapauttaa, kun Herran henki nostaa ylös kuopasta, kun pääsemme läpimurtoon, kun esteet kaatuvat, kun nousemme uudelle tasolle. Kun ihmistungos ja henkivallatkin antavat vihdoin periksi. Se on Kristuksen ansiota, hänen armoaan.

Niinpä rohkaisen sinua tänään – tuntui miltä tuntui – painamaan eteenpäin tungoksessa, missä ihmiset estävät sinua, missä henkivallat vastustavat sinua, ja etenemään kaikesta huolimatta uskon varassa kohti päämäärää, kohti Jeesusta, kohti vapautusta, kohti rauhaa ja iloa, kohti voittoa. Tarvitset Jeesuksen Kristuksen parantavaa voimaa ja hänen pelastavaa armoaan, tarvitset sitä yhtä kipeästi kuin minäkin. Tarvitset sitä yhtä kipeästi kuin verenvuotoa sairastanut nainen:

Nainen näet ajatteli: ”Jos pääsen koskettamaan edes hänen viittaansa, niin minä paranen.” Siinä samassa verenvuoto tyrehtyi ja hän tunsi ruumiissaan, että vaiva oli poissa… Jeesus sanoi hänelle: ”Tyttäreni, uskosi on parantanut sinut. Mene rauhassa, sinä olet päässyt vaivastasi.” Mark.5:28-29,34.