Usko kasvuun

Mutta Mooses sanoi kansalle: ”Älkää pelätkö, vaan pysykää aloillanne, niin saatte nähdä, kuinka Herra pelastaa teidät. Sellaista, mitä te tänään näette tapahtuvan egyptiläisille, ette enää milloinkaan saa nähdä.” 2.Moos.14.13.

Englanninkieliset käännökset tuovat esiin tästä jakeesta hitusen erilaisen merkityksen. Niissä sanotaan: ”Noita egyptiläisiä, joita olette joutuneet katselemaan, ette näe enää koskaan!”

Israelilaiset olivat olleet Egyptissä 400 vuotta, siitä suuren osan orjuudessa. Egypti tarkoitti heille kaikenlaista pahaa: pakkotyötä, kahleita, väkivaltaista kohtelua, alituista nöyryyttämistä, rasismia ja hyväksikäyttöä. Nyt Jumala uudisti lupauksensa ja sanoi, että heidän kärsimyksestään tulisi loppu kerta kaikkiaan. Israelilaisten ei tarvitsisi tästä lähtien katsella enää entistä kurjuuttansa, entisiä sortajiansa. Edessä olisi uusi aika, uuden arvostuksen ja vapauden aika, uuden kansallisen identiteetin aika, kokonaan uuden kulttuurin esiinmarssi ja kaiken huipennuksena – hengellisen uudistumisen aika.

Tämänkin blogin lukijoissa on Jumalalle rakkaita veljiä ja sisaria, joille Jumala tahtoo antaa uuden aikakauden. Hengellisen uudistumisen aika on sinun kohdallasi aivan ovella. Kun Jumalan hyvä käsi, joka on ollut elämäsi yllä tähänkin asti, alkaa voimallisesti toimia, sinä saat jättää vanhan taaksesi, sinun vihamiehesi katoavat näköpiiristäsi, sinun sairautesi hellittää, sinun työttömyytesi loppuu. Sinä et ole enää syrjäytynyt etkä hyljeksitty, sinun ei tarvitse kärsiä entisistä riippuvuuksista – saat olla vapaa. Saat suunnata katseesi eteenpäin, suunnitella tulevaa, kokea johdatusta, päästä avaralle paikalle. Sinä voimaannut, sinä puhkut energiaa, sinä säteilet iloa ja tartutat sen muihinkin. Sinä saat olla siunauksena keskellä ystäväpiiriäsi, keskellä seurakuntaasi, keskellä Suomen kansaa.

Vanha aika jää taakse, eilisen ongelmat unohtuvat kokonaan ja mieli virkistyy uusista näkymistä.

Hän virvoittaa väsyneen ja antaa heikolle voimaa. Jes.40:29. Minä asun korkeudessa ja pyhyydessä, mutta asun myös murtuneiden ja nöyrien luona. Minä virvoitan murtuneiden hengen ja herätän eloon nöyrien sydämen. Jes.57:15.

Kerran Iisai sanoi pojalleen Daavidille: ”Ota tästä säkillinen paahdettuja jyviä ja kymmenen leipää ja vie ne kiireesti veljillesi leiriin. Vie myös heidän päällikölleen nämä kymmenen juustoa. Ota selville, miten veljesi voivat, ja tuo heiltä jokin merkki käynnistäsi. He ovat Saulin ja koko Israelin sotaväen kanssa Elanlaaksossa taistelemassa filistealaisia vastaan.” 1.Sam.17:17-19.

Huomaatko, mitä vähän huvittavaa tässä on? Daavid oli hiljattain voideltu Israelin kuninkaaksi, mutta hänen isänsä ei näyttänyt vieläkään tajuavan tilannetta. Iisaista sanotaan, että hän oli Saulin aikaan jo hyvin iäkäs. Liekö ikä sitten syynä, että hoksottimet olivat heikot ja vanhus vähän pihalla lastensa asioista. Hän piti Daavidia edelleen sopivana vain paimenpojaksi, juoksupojaksi ja ruokalähetiksi!

Mutta Daavid ei suhtautunut saamiinsa tehtäviin vastahakoisesti. Hän ei kokenut isänsä asennetta loukkaavaksi, vaan oli valmis tekemään pieniä asioita ja palvelemaan vähäpätöisissäkin tehtävissä. Hän läpäisi sukkana tämänkin testin. Mahtaisiko se onnistua minulta? Kyllä voisi omanarvontunto vaatia, että joku muu kuskaisi noita juustoja, joku Woltin lähetti vaikka…

Daavid ei olisi koskaan kohdannut uransa tärkeintä vastustajaa, Goljatia, jos olisi alkanut nokkaa nostelemaan ja ajattelemaan, että minähän olen tuleva kuningas, hoitakoot muut nämä apumiehen hommat. On hyvinkin todennäköistä, että joudumme samankaltaiseen testiin. Jumala odottaa meiltä nöyrää mieltä ja sellaista asennetta, että olemme valmiita tekemään pieniä asioita toisten hyväksi – jopa niiden hyväksi, jotka koko ajan nöyryyttävät meitä ja suhtautuvat meihin alentuvasti.

Matteus (Matt.25:14-30) ja Luukas (Luuk.19:11-27) kertovat omat versionsa talenteista ja niiden hoitamisesta. Hyvin palvelleet ja talenttinsa tuplanneet saivat tunnustusta ja palkinnoksi kaupunkeja hallittavaksi. Isäntä sanoi hänelle: ’Hyvin tehty! Olet hyvä ja luotettava palvelija. Vähässä olet ollut uskollinen, minä panen sinut paljon haltijaksi. Tule herrasi ilojuhlaan!’ Matt.25:23.

Mikä onkaan se vähäinen asia, jossa minun pitäisi olla uskollinen? Aina emme sitä kirkkaasti tiedosta ja jos tiedostamme, saatamme stressata ja kokea, että en täytä mittaa. Nöyrä asenne kuitenkin pelastaa paljon. Vähässä palveleminen osoittautuu aina arvokkaaksi. Siinä on kurjan toivo ja vähäpätöisen ihmisen uskon palkinto. Herra näkee palvelutyösi. Ihmiset eivät aina noteeraa, ottavat sen itsestään selvänä. Mutta Jumala maksaa oikeudenmukaisen palkan ja antaa lisää vastuuta, kun aika on.