Usko kasvuun

Mutta he pysyivät itsepintaisesti syytöksissään ja sanoivat: ”Hän villitsee kansaa, kulkee opettamassa joka puolella Juudeaa, Galileasta tänne asti.” Luuk.23:5.

Jeesus kyllä kulki ympäriinsä ja opetti kansaa. Hän teki kaikenlaista hyvää, paransi sairaita, antoi sokeille näön ja kuuroille kuulon, ajoi ulos pahoja henkiä. Jeesuksen persoona oli hyvin erilainen kuin hänen aikansa keskivertoihmisen. Hänen ansioitaan ei voinut edes verrata tavalliseen tallaajaan – hän oli niin jokamiehen yläpuolella. Olisi luullut, että ns. suuri yleisö olisi suonut hänelle pelkkää mainetta ja kunniaa. Osa tekikin niin, mutta myös oppositio nousi esiin. Yhä enemmän oli niitä, jotka kiistivät Jeesuksen ansiot ja alkoivat syyttää häntä. Hänestä tehtiin ”kansan villitsijä”:

He sanoivat: ”Me olemme todenneet, että tämä mies johtaa kansaamme harhaan. Hän kieltää maksamasta veroa keisarille ja väittää olevansa Messias, kuningas.” Luuk.23:2.

Ehkä sinäkin olet saanut huomata, että Jumalan valtakuntaan meidän on mentävä monen ahdingon kautta. Ap.t.14:22. Sinä luulit, että nuhteeton vaelluksesi palkittaisiin jotenkin ja sinä saisit enemmän luottamusta seurakunnassa ja sinun hyvä maineesi kasvaisi kenties yhä kiistattomammaksi. Mutta näin ei käynytkään, vaan olet saanut kuulla ihan päättömiä arvailuja siitä, mitä kaikkea moraalitonta olet mennyt tekemään, mitä outoja naisjuttuja (tai miesseikkailuja) sinulla on takanasi, minkälaisia rötöksiä olet piilotellut hurskaan julkisivusi takana tai miten olet kaikenkaikkiaan hyvin eriskummallinen ihminen, erikoinen ja ilmeisesti mielenterveydeltäsikin pahasti järkkynyt. Sinun raha-asiasi ovat rempallaan ja elät toisten siivellä. Alkoholiongelmakin sinulla todennäköisesti on, vaikka siitä ei olekaan todisteita, sillä olethan kaappijuoppo. Kaiken arvailun lopputulos on, että sinun puhtoinen maineesi on mennyttä, sinä olet tervassa pyöritelty hengellinen ruumis eikä sinulla enää ole mitään luottoa uskovien keskuudessa.

Niin, asiaa voidaan katsoa monelta kantilta. Yksi näkökulma on se, että sinä muistutat kovasti Jeesusta, joka sai ihmisten vihat päälleen, vaikka ei olisi ansainnut. Luultavasti sinun elämääsi, persoonaasi ja uskon vaellustasi on arvioitu pieleen, moni asia on tulkittu väärin ja mukana on tahallistakin väärinkäsittämistä ja paisuttelua. Sinun ansioitasi ei ole otettu huomioon, vaan on nähty ainoastaan sinun puutteesi. On pidetty jokaista epäluuloa totena, myös niitä tuulesta temmattuja.

Niinpä sinä voit ottaa rauhallisesti, säilyttää malttisi, luottaa Jumalaan. Sinä voit jatkaa hyvää uskon vaellustasi ristin tiellä. Sinä voit pitää ihmisten syyttelyä ja saamaasi tuomiota Jumalan armona. Lopultakin sinä voit kääntää kaiken sylkykuppina olemisen kiitokseksi ja nähdä jalkojesi alla Jeesuksen askelten jäljet. Nyt sinä olet yhtä hänen kanssaan ja kerran ylösnousemuksessa täysin häneen liitettynä ylistää kohtaloasi. Sinun osasi taivaan kirkkaudessa on mahtava ja sinä saat kiittää Herraa, iloita sydämesi pohjasta. Sinä kiität jopa kärsimyksestä, maineesi mustaamisesta, valheellisista puheista – sinulla on päässäsi kruunu, joka loistaa. Piikkikruunu, jossa on samanlaisia julmia piikkejä kuin Kristuksellakin.

Sinä saat uuden nimen, jonka Herra itse lausuu julki, ja sinä olet oleva kaunis kruunu Herran kädessä, kuninkaallinen seppele Jumalan huomassa. Jes.62:2-3.

Kehota myös nuoria miehiä käyttäytymään joka suhteessa hillitysti ja näytä itse esimerkkiä hyvän tekemisessä. Tit.2:6-7.

Joillekin kristillinen usko on olennaisesti siveyssääntökokoelma. Heidän vakaa aikomuksensa on perustaa DDR uudestaan seurakunnan sisälle ja ilmoittautua Stasin jäseniksi. He haluavat vahtia lähimmäisiään ja tehdä heistä maukkaita ilmiantoja. Tiedäthän tuon ihmistyypin: jos olet kutsunut heitä kotiisi, he tutkivat kaikki kaapit. Jos löytyy vaikkapa tyhjä viinipullo, siitä voi tehdä suuren numeron seurakuntanäyttämöllä. Entä jos löytyy kondomi? Siitähän syntyy skandaali! Nämä ihmiset ovat aina nuuskimassa lähimmäistensä elämää ja etsivät pienintäkin asiaa, josta voisivat tuomita toisen. Se kai jotenkin nostaa heidän oman statuksensa ja arvovaltansa seurakunnassa uusiin sfääreihin?

On toisaalta hyödyllistä tutustua tällaisiin ihmisiin ja ymmärtää, kuinka olennaisesti usko on jotakin ihan muuta. On hyödyllistä asemoida itsensä kaiken tuollaisen ulkopuolelle ja tajuta evankeliumin ydin: Kristus tuli meitä syntisiä armahtamaan, ei tuomitsemaan. Meidän tulisi oppia kunnioittamaan kanssaihmistemme yksityisyyttä. Meidän tulisi myös olla valmiita peittämään lähimmäisemme raadollisuus, suhtautumaan sävyisästi ihmisenä olemisen inhimillisiin puoliin. Tässä tulemme sille alueelle, jossa tarvitaan tasapainoa ja siveysnormien säilyttämistä, mutta asioiden hoitamista hienotunteisesti ja pieteetillä:

Siveettömyydestä, kaikenlaisesta saastaisuudesta ja ahneudesta ei teidän keskuudessanne saa olla puhettakaan, eihän mikään sellainen sovi pyhille. Myöskään rivoudet, typerät jutut tai kaksimielisyydet eivät teille sovi, teidän suuhunne sopii kiitos. Ef.5:3-4.

Emme siis tee urkkijoiden tavalla, jotka heti kuuluttavat ääneen kaikki näkemänsä synnit – siis toisen oletetut lihalliset piirteet. Ehkä ne luonnolliset piirteet löytyvät jokaisesta, kun vähän kaivaa?

Sen tähden et voi mitenkään puolustautua, ihmisparka, sinä joka tuomitset muita, kuka sitten oletkin. Tuomitessasi toisen julistat tuomion myös itsellesi, koska sinä, toisen tuomitsija, teet itse samoja tekoja. Room.2:1.

Tekopyhyys on epäaidon uskonnollisuuden kulmakivi, toinen on omavanhurskaus. Kun näitä sopivasti sekoittaa, saadaan joko kakku päältä kaunis – pesunkestävä fariseus – tai kärpässienikeitto – myrkyllinen urkkija. On siis tärkeää säilyttää armon henki, laupias katsantokanta, ystävällinen ja sävyisä luonne. Sellaisen uskovan sydämessä Pyhä Henki viihtyy.