Tukan kasvattamista

Daavid oli tullut Israelin kuninkaaksi ja selvitti välejään naapurikansojen kanssa. Ammonilaisten kuningas Nahas oli Daavidin ystävä ja Daavid halusi ilmaista osanottonsa hänen kuolemastaan Nahasin pojalle Hanunille. Hanunin hovissa kuitenkin kuiskuteltiin, että Daavid toimi petollisesti ja vakoili heitä. Siinä ei ollut mitään perää, mutta Hanun uskoi pahoja puheita ja häpäisi Daavidin lähettämän valtuuskunnan. Hän ajatti heiltä puolet parrasta pois ja leikkautti vaatteetkin halki.

Saatuaan tästä tiedon Daavid lähetti sananviejiä miehiä vastaan, koska he olivat kärsineet näin pahan häväistyksen. Kuningas käski sanoa: ”Jääkää Jerikoon, kunnes partanne on kasvanut, ja palatkaa vasta sitten tänne.” 2.Sam.10:5.

Sinunkin elämässäsi on nyt menossa kausi, jolloin vietät aikaa ’Jerikossa’. Sinunkin selkäsi takana on nimittäin levitetty pahoja puheita ja melkein jokainen, joka on niitä kuunnellut, on myös uskonut niihin. Jos joku kysyy, mitä sinä siellä ’Jerikossa’ – siellä luolan perällä omiin oloihisi eristäytyneenä – teet, voit vastata ”kasvatan tukkaa”. Joku viisas ystäväsi saattaa vastata sinulle: ”Pysyttele siellä, kunnes olet toipunut kokemastasi nöyryytyksestä täysin. Palaa sitten vasta ihmisten ilmoille.”

Hän parantaa ne, joiden mieli on murtunut, hän sitoo heidän haavansa. Ps.147:3.

Niin, joskus tarvitsemme aikaa toipuaksemme. Daavid osasi antaa hyvän neuvon. Daavidin Poika jakelee niitä hyviä neuvoja tänäänkin. Hän sanoo sinulle Henkensä kautta: ”Anna itsellesi aikaa toipua. Nuole haavasi ajan kanssa – paranet kyllä. Sinun itsetuntosi vahvistuu päivä päivältä. Sinä et pelkästään toivu ennallesi, vaan sinä tulet vahvistuneena ulos luolastasi. Sinusta tulee tämän kokemuksen kautta sitkeämpi, voimakkaampi, päättäväisempi. Sinä olet viaton ja sinä saat lisää luottamusta minun silmissäni. Sinä saat astua eteeni ja ottaa vastaan entistä syvemmän voitelun. Jumalan kallis voiteluöljy kaadetaan sinun hiuksillesi, josta se valuu kasvoillesi ja viittasi liepeisiin. Sinä olet jälleen Jumalan ihminen, palvelukseen lähetetty, kuninkaalliseen asuun puettu, arvovaltainen Kuninkaan edustaja. Sinun kärsimääsi häväistystä ei kukaan enää muista, mutta minun arvovaltani ilmenee tulevina päivinä entistä selvemmin. Mene, minä lähetän sinut!”

Jeesus sanoi uudelleen: ”Rauha teille! Niin kuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minä teidät.” Joh.20:21.

Pysyköön veljesrakkaus

Pitäkäämme huolta toinen toisestamme ja kannustakaamme toisiamme rakkauteen ja hyviin tekoihin. Hepr.10:24.

Lähimmäisenrakkaus ja huolenpito toisista voi ilmetä monella tavalla. Maanläheiset ihmiset tekevät konkreettisia palveluksia, älyllisesti lahjakkaat tukevat ehkä enemmän henkisiä pyrkimyksiä. Jokainen palvelkoon omien lahjojensa ja kykyjensä mukaan. Mutta jos kerran olemme uskovia, silloin esiin nousevat asiat, jotka tukevat hengellistä elämää. ”Kannustakaamme toisiamme”, sanoo Heprealaiskirjeen kirjoittaja. Paavali sanoo saman asian hieman eri sanoin: rohkaisemisen lahjan saanut rohkaiskoon. Room.12:8.

Tarvitsemme seurakunnan tukea, jotta jaksamme elää uskossa. Voi kuitenkin olla, että sinä käsität sanan ”seurakunta” aivan eri tavalla kuin minä. Minä sisällytän siihen kaikki uudestisyntyneet uskovat, jotka suinkin ovat ääneni kuuluvilla. En tarkoita mitään ihmisten luomaa organisaatiota, joka kokoontuu jossain huoneistossa tai kirkkotilassa tai rukoushuoneessa jonkin nimen alla. Minun ”seurakunnassani” on rukouslistani perusteella ainakin puolet sellaisia, joita en ole koskaan tavannut muualla kuin netissä.

Ymmärrän niin, että yhteys on olemassa uskovien välillä, koska meillä on sama Jumala, sama Vapahtaja, sama Henki, sama Raamattu. Voimme rukoilla toistemme puolesta, sillä rukous ei ole kiinnitetty mihinkään paikkaan tai aikaan. On erityisen tärkeää harrastaa hengen yhteyttä rukoillen. Rukous on anomista, mutta myös siunaamista. Kun nostamme kätemme rukoukseen veljen tai sisaren puolesta ja lausumme siunauksen sanoja, Pyhä Henki virtaa hänen sydämeensä, ilo valtaa hänet, voima koskettaa, sana puhuttelee. Sellainen voimavaikutus voi olla hetkellistä, mutta se voi myös olla pitkäjänteistä ja vaikuttaa hengellistä kasvua. Kun uskonsisar tai -veli saa vahvistua meidän esirukouksemme vuoksi, se heijastuu takaisin ja kantaa meitä itseämmekin. Kun kaikki osallistuvat esirukoukseen toisten puolesta, kokonaisuus vahvistuu, seurakunta voi hyvin.

Usein se kannustus ja rohkaisu, jota annamme, kumpuaa esiin tästä esirukouksen virrasta. Seurakunnan yhteinen rukous on kuin pohjavesi, joka kastelee hengellisen elämämme puutarhan. Pitäkäämme siis kastelulaitteen hanat auki. Antakaamme Jumalan armon virrata jatkuvan esirukouksen muodossa. Hänen armonsa aurinko paistaa edelleen ja aikaansaa kasvua (vrt.1.Kor.3:6). Siis:

Pysyköön veljesrakkautenne elävänä. Hepr.13:1.