Jumalasi kasvattaa sinua

Tiedä siis sydämessäsi, että Herra, sinun Jumalasi, kasvattaa sinua, niinkuin isä kasvattaa poikaansa. 5.Moos.8:5.

Ymmärrämme vanhempien lapsilleen antaman kasvatuksen tavallisesti niin, että lasta ojennetaan, kun hän tekee jonkin virheen. Lapsi saa kolttosistaan satikutia. Nykyään ei useinkaan enää anneta piiskaa tai ruumiillista kuritusta, vaan ainoastaan sanalliset moitteet, ehkä rauhoittumista ”nurkassa” tai vastaavaa. Kasvatuksellisten toimenpiteiden on tarkoitus rauhoittaa lasta, että hän ei käyttäydy aggressiivisesti tai kurittomasti.

Taivaan Isä kurittaa meitä vastaavasti, mutta usein hänen tavoitteenaan on kasvattaa meidän luonnettamme. Se tarkoittaa, että joudumme kohtaamaan myös epäoikeudenmukaisia vastoinkäymisiä. Saamme ”kuritusta”, vaikka emme ansaitse sellaista. Joudumme kärsimään, koska joku muu teki väärin. Tässä kärsimyksessä, jossa vaellamme ristin tietä, saamme kasvaa Kristuksen tuntemisessa ja olla osallisia hänen kärsimyksistään. Siinä meitä myös kasvatetaan, siinä meidän luonteemme kasvaa ja uskomme vahvistuu. Siinä meidät toden teolla punnitaan.

Ole siis rohkealla mielellä, lapseni, sanoo Herra. Minä tiedän sinun tekosi, minä tiedän kuinka sinua sorretaan, ja minä suojelen sinua. Minä annan sinulle voimaa mennä tästä koetuksesta läpi. Minä kannan ja pelastan. Minä otan sinut turvaan armosiipieni suojaan eikä sinun tarvitse pelätä. Minä puolustan sinun oikeuksiasi, minä ajan sinun asiasi, ja sinä saat nähdä, kuinka voimallista on minun apuni, kuinka se tulee oikeaan aikaan ja kuinka minä olen sinulle uskollinen. Sinä saat nähdä, että minä olen sinun Isäsi ja sinä olet minun lapseni, joka on saanut kokea minun hyvyyttäni ja maistaa minun käteni voimaa – sinä saat nähdä, että olet minulle rakas.

Koetukset kääntyvät kruunuksi

Yksi uskonelämää hallitseva elementti ja syvältä luotaava osatekijä on koetuksiin joutuminen. Näyttää siltä, että Jumala koettelee meitä tietääkseen, paljonko me kestämme ja kuinka reagoimme erilaisiin tilanteisiin.

Jumala testasi Poikaansa erämaassa, kun hän salli Paholaisen esittää Jumalan tahdon vastaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Esimerkiksi maailman valtakunnat ja niiden loisto piti torjua, jotta jokin paljon arvokkaampi olisi toteutunut. Entä me tämän päivän uskovat? Oletko nähnyt ketään, joka juoksee tämän maailman loiston perässä? Oletko nähnyt ketään aseman tai vallan tavoittelijaa seurakunnassa?

Jeesus ei mennyt tähän halpaan. Jeesus joutui kestämään myös petturuutta lähipiirissään. Se oli varmaan hänelle tosi raskasta. Oletko sinä koskaan kokenut sellaista, että ihminen johon luotit tai johon panostit paljon, petti sinut lopulta? Mikään lahja tai vuosia kestänyt palveleminen, vaivannäkö toisen hyväksi, ei riittänyt saamaan aikaan lojaaliutta tuossa ihmisessä – ja kyselet miksi?

Näissä meitä koetellaan. Meidän tulee kestää koetukset, jättää ihmiset Jumalan tuomittaviksi, luovuttaa kosto Korkeimmalle ja rukoilla pettureiden ja pahantekijöiden puolesta. Mitä paremmin tässä onnistumme, sitä ankarampi koetus tulee seuraavaksi vastaan. Näissä koetuksissa joudumme tekemisiin ristin todellisuuden kanssa. Ristihän merkitsee sitä, että syytön kärsii syyllisten takia – ja puolesta. Kun ajattelen niitä monia tämän päivän marttyyreja, joista olen kuullut, huomaan, että Jumalalla ei ole kattoa koetuksille. Mutta selvää on ja vuorenvarmaa, että hän hyvittää omiensa kärsimykset. Voi käydä jopa niin, että siellä perillä kerran kyselemme ”miksi en saanut kärsiä enemmän Kristuksen tähden?”…

Niinpä haluan rohkaista sinua tänään, joka olet koettelemuksesi keskellä kysymysmerkkinä. Haluan valaa luottamusta Jumalaan kaiken pettymyksen, kivun ja nöyryytyksen keskelle. Jumala on uskollinen eikä koettele sinua yli voimiesi, vaan on valmistanut sinulle pääsyn piinastasi (1.Kor.10:13).

Rakkaat ystävät, teidät testataan tulessa. Älkää ihmetelkö sitä, ikään kuin teille tapahtuisi jotain outoa. Mitä enemmän pääsette osallisiksi Kristuksen kärsimyksistä, sitä enemmän iloitkaa. Niin saatte riemuita myös silloin, kun hänen kirkkautensa ilmestyy. 1.Piet.4:12-13 UT2020.