Jalkapuoli Jeesus

rionkristusMutta Jumala osoittaa rakkautensa meitä kohtaan siinä, että Kristus kuoli meidän puolestamme, kun vielä olimme syntisiä. Room.5:8.

Kristuksessa meille syntisille ilmestyi tämä täydellinen rakkaus. Emme tule uskoon niin, että valitsemme kristillisen maailmankatsomuksen ja alamme kannattaa kristillisiä arvoja. Tulemme uskoon, kun tajuamme oman toivottomuutemme ja oivallamme, että Kristus tuli meitä toivottomia varten.

Muistan, kun olin vielä herätyksessä. Olin lukenut Raamattua ja kokenut pari kertaa, kuinka Jumalan sana puhutteli minua. Se ei ollut mikään ”tee parannus ja anna elämäsi Jeesukselle” – sana, vaan jotakin rohkaisevaa, lohduttavaa, toivoa antavaa, josta kävi ilmi, että Jumala rakastaa minua.

Olin aika ajoin syvässä ahdingossa. Toisaalta se ahdinko oli sisäistä, toisaalta ulkonaista. Töissä oli tietynlaista painostusta, jonka koin kiusaamisena. Menin ruokatuntisin usein jonnekin, missä sain olla yksin ja saatoin rauhoittua. Kerran menin kirkkoon. Katselin siellä tyhjässä kirkossa kaikkea, mitä keskiaikainen kivikirkko voi silmälle tarjota. Siellä oli myös sivuseinällä vanha krusifiksi, josta oli toinen jalka lahonnut pois. Tässä karkeatekoisessa puuveistoksessa oli määrättyä erilaisuutta verrattuna niihin alttaritauluihin, joita olin tottunut näkemään. Jeesus oli verinen. Veri pursusi etenkin hänen kylkihaavastaan. Kristuksen kasvot eivät olleet rauhallisen nukkuvat, vaan hän irvisti tuskasta.

En suosittele mitään uskonnollisia kuvia tai krusifikseja, mutta jos niiden tarkoitus on välittää evankeliumi, niin silloin on parasta, että ne antavat oikean kuvan Kristuksesta. Joskus Jeesus on ristiinnaulittunakin kuvattu jotenkin saunapuhtaana bodarina, joka kuntoilee ristin muotoisessa kuntolaitteessa. Joskus taas mennään toiseen äärimmäisyyteen ja mässäillään väkivallalla eikä silti tavoiteta asian ydintä.

Asian ydin on tämä: Jeesus kärsi minun tähteni. Jeesus kärsi, koska hän rakasti minua – ehdoitta. Tämän rakkautensa voimalla hän kutsuu minua yhteyteensä.

Jotenkin siellä kirkossa, silloin ruokatunnilla, oman ahdinkoni keskellä, minulle valkeni evankeliumin ydin. Olihan se jo tuttua ja tiesin asiat, mutta siellä kohtasin jalkapuolen Jeesuksen ja hänestä voi sanoa: Jumalan hulluus on ihmisiä viisaampi ja Jumalan heikkous ihmisiä voimakkaampi. 1.Kor.1:25. Minä olin saanut jo vuosia olla uskovien ihmisten vaatimusten keskellä, heidän kovuutensa ja tylyytensä keskellä, olin saanut maistaa lainalaisuuden kirousta: sinun täytyy, sinun pitää, sinun on pakko… – En pystynyt silloin enkä pysty tänäänkään täyttämään ihmisten vaatimuksia. Minuun lyötiin leima ”vastuuton”. Niin, Jeesus kantoi sen vastuun, jota minä en kyennyt kantamaan.

Olin jokseenkin järkyttynyt, kun uskoon tultuani löysin seurakunnan keskeltä, sen uskontunnustuksesta, lain vaatimuksen. Kannan tästä surua sydämelläni vieläkin. Voisin läksyttää äitiseurakuntaani samoin kuin Paavali läksytti galatalaisia, mutta olen todennut, että he eivät kuuntele.

Mutta haluan sanoa sinulle, joka olet elämäsi tylyjen tosiasioiden keskellä ja ehkä myös tylyjen uskovaisten keskellä hämmentynyt: Jeesus rakastaa sinua ehdoitta. Hän on antanut henkensä puolestasi. Sinä olet hyväksytty ja kutsuttu Jumalan lapsen asemaan. Sinun syntivelkasi on maksettu. Sen tähden sinun tulee olla rohkea ottamaan vastaan armon evankeliumi. Sinun huonommuuden tunteesi ei ole este, se on suositus. Juuri niin huonona ja epäonnistuneena kuin olet, sinä olet ensimmäinen tulemaan Jeesuksen syliin.

Astukaamme sen tähden rohkeasti armon valtaistuimen eteen, jotta saisimme armoa ja laupeutta, löytäisimme avun silloin kun sitä tarvitsemme. Hepr.4:16.

Rohkaiskaa masentuneita

itkumuuri

Oletko sinä joutunut suremaan läheisesi itsemurhaa? Jotkut ovat joutuneet. Läheisen itsemurha aiheuttaa usein syyllisyyttä ja kipeitä miksi-kysymyksiä. Emme aina ymmärrä, miksi joku ajautuu niin epätoivoiseen tekoon, että riistää oman henkensä.

Jotkut kestävät elämän paineita paremmin kuin toiset. Monet, jotka harkitsevat itsemurhaa, eivät kuitenkaan sitä tee. He löytävät yleensä jonkin syyn elää. Joskus lapset tai lapsenlapset voivat tuoda sellaisen toivon kipinän masentuneelle. Joku löytää elävän uskon Jumalaan ja sen toivon, mikä Raamatun sanasta nousee. Näemme sanasta myös ihmisen pimeän puolen.

Hän vainosi köyhää ja avutonta, ajoi murtuneen ihmisen kuolemaan. Ps.109:16.

Psalmi 109 on otsikoitu ”syyttä syytetyn rukous” ja sellaisenaan se kuvaa kenen tahansa ihmisen tuntoja, kun hän kokee olevansa vainottu ja syytetty. Mutta siinä on myös kysymys Juudaksesta ja Jeesuksesta. Siinä on kysymys Saatanasta ja Kristuksesta, pahan ja hyvän taistelusta. Siinä on kysymys veljiemme syyttäjästä, joka syyttämisellään, vihan lietsonnallaan ja kaikenlaisella myrkyn kylvämisellään haluaa ajaa ihmisiä epätoivoon.

Sinun ja minun kohdallani on kysymys siitä, kumman kanssa haluamme tehdä yhteistyötä. Haluammeko olla syyttämässä ihmisiä (jotka voivat olla aika viattomia), vainoamassa heitä (vaikka meidän pitäisi itse asiassa olla heille kiitollisia) ja ajamassa heitä jotenkin pois yhteisöstämme (vaikka Jumala haluaisi heidän nauttivan arvonantoa keskuudessamme)? Haluammeko olla itse jotakin suurta ja merkittävää ja tärkeässä asemassa ja syrjäyttää toiset ja tehdä tyhjäksi heidän unelmansa ja polkea lokaan heidän maineensa ja kunniansa? Olemme vakavan kysymyksen edessä. Joskus seuraukset havainnollistavat meille asian vakavuuden. Varsinkin, jos käy niin – tahallisesti tai tahattomasti – että itsekeskeisyytemme tai oikeassa olemisemme takia ja kovan sydämemme vuoksi ”ajamme murtuneen ihmisen kuolemaan”.

Niinpä rohkaisen sinua tänään suhtautumaan armollisesti kanssamatkaajiisi. Minä joudun myöntämään, että en ole aina onnistunut siinä, et ehkä sinäkään. Mutta tänään voimme vahvistua uskossa ja olla päättäväisiä Jumalan armon ja hyvyyden edustajia – Kristuksen lähettiläitä. Voimme lakata syyttämästä, voimme lopettaa kaiken vainoamisen, voimme alkaa rukoilla vihamiestemme puolesta. Voimme antaa rikkoneille synninpäästön. Voimme sanoa Kristukselle, joka on kaiken hyvän antaja ja täydellisen rakkauden lähettiläs, joka on täynnä armoa ja totuutta: ”Tässä olen, lähetä minut! Lähetä minut tänään osoittamaan armoa, antamaan anteeksi, tekemään hyviä tekoja, rohkaisemaan masentuneita.”

Aamen, hän voi sen tehdä ja saada meissä aikaan. Kaikki minä voin hänessä, joka minua vahvistaa. Fil.4:13 KR38.