Jumala pullossa?

kaideKun etsimme uskon todellisuutta, joudumme selvittämään monta haastetta. Yksi näistä haasteista on luovuttaa päätäntävalta Jumalalle. Onhan meillä pakonomainen taipumus päättää itse omista asioistamme, suunnitella itse oma elämämme ja toteuttaa itse oma tulevaisuutemme. Laiskanläksy on tämä: älä määräile Jumalaa, älä aseta itse tavoitteita, älä vaadi, että asioiden tulee tapahtua sinun kaavailusi mukaan.

Tämä ei tarkoita, että jätämme kaikki Herran haltuun ja elämme välinpitämättömästi. Teemme kaikkea tuota: mietimme, suunnittelemme, kaavailemme, pyrimme tavoitteisiin – mutta olemme valmiit sanomaan ”tapahtukoon sinun tahtosi, ei minun”. Ja kun rukouksessa luovutamme asiat Jumalan käsiin, sanomme ”ole sinä johtaja, päätä sinä – sinun tiesi kulkevat korkealla ja minun ymmärrykseni ulottumattomissa…”

Nimittäin: jos alamme määräillä Jumalaa, asetumme hänen yläpuolelleen. Silloinhan suljemme Jumalan pulloon ja hänen on sitten toteutettava meidän ajatuksiamme. Jos meillä on liian vahvat mielikuvat siitä, millainen Jumala on ja mitä hän haluaa meistä, me kutistamme hänet ja teemme hänestä jopa itsemme orjan ja käskyläisen. Rukoileminen on tärkeä elementti hengellisessä elämässä, mutta se ei toteudu terveesti ilman kuuntelemista ja kuuliaisuutta. Jos alamme määräillä Jumalaa, rukous ei varmuudella toimi.

Paavalikin joutui kokemaan, että Jumalan kanssa tulee vastaan asioita, joita ei voi rukouksella muuttaa mieleisekseen. Kun hän pyysi päästä (ilmeisesti) ruumiillisesta vaivastaan, hän sai vastaukseksi: ”Minun armoni riittää sinulle. Voima tulee täydelliseksi heikkoudessa.” 2.Kor.12:9.

Niinpä meillä on suuri tilaisuus tänään edistää omaa parastamme ja saada osaksemme Jumalan siunauksia, kun teemme viisaasti ja luovutamme asiamme Herralle. Tunnustamme nöyrästi, että hänen on valta – ei vain suurissa linjoissa, vaan myös minun pienessä elämässäni. Voimme sanoa: ”Sinä olet viisaampi, sinun on voima ja valta, vie sinä asioita eteenpäin minun elämässäni”. Ehkä sellainen nöyryys rukouksessa toimii paremmin kuin kaikki ”kovat vaatimukset”?

Jumalan tapaa toimia ei voi aina ennakoida. On varauduttava yllätyksiin. Hän on Kaikkivaltias, hän on voimallinen, hän on viisauden lähde. Mutta hänen tahtonsa on hyvä, hänen armonsa toimii yhdessä hänen voimansa kanssa. Ei ole syytä eikä aihetta pelkoon. Voimme luottaa hänen suunnitelmiinsa.

Etsikää Herraa, kun hänet vielä voi löytää, huutakaa häntä avuksi, kun hän on lähellä! Hylätköön jumalaton tiensä ja väärintekijä juonensa, kääntyköön takaisin Herran luo, sillä hän armahtaa, turvautukoon Jumalaan, sillä hänen anteeksiantonsa on runsas. Minun ajatukseni eivät ole teidän ajatuksianne eivätkä teidän tienne ole minun teitäni, sanoo Herra. Sillä niin korkealla kuin taivas kaartuu maan yllä, niin korkealla ovat minun tieni teidän teittenne yläpuolella ja minun ajatukseni teidän ajatustenne yläpuolella. Jes.55:6-9.

Avuttomalle ja nöyryytetylle

leijoniaNuoret leijonatkin uupuvat ja näkevät nälkää, mutta sillä, joka turvaa Herraan, on kaikkea kyllin. Ps.34:11.

Psalmissa 34 on mainio kuvaus siitä, kuinka hädässä oleva ihminen kääntyy Herran puoleen ja saa avun. Tämä avun pyytäjä on ensiksi niin heikoilla, että on ”punastunut häpeästä”, mutta käännyttyään Jumalan puoleen, hänen tilanteensa kohenee asteittain. Sanotaan: Herran enkeli on asettunut vartioon. Hän suojaa niitä, jotka palvelevat Herraa, ja pelastaa heidät. Ps.34:8. Nyt hän on siis ”Korkeimman suojassa” ja hän saa maistaa Herran hyvyyttä ja olla pitkästä aikaa onnellinen (jae 9). Sisäisen parantumisen lisäksi tämän ihmisen tilanne kohenee myös ulkonaisesti: Mitään ei puutu niiltä, jotka häntä pelkäävät. Ps.34:10.

Psalmi alkaa ylistyksellä ja kehotuksella kiittämään Herraa. Kyse on Daavidin psalmista. Myös suuri kuningas Daavid joutui elämässään kokemaan monenlaista ahdinkoa ja myös synninhätää. Tämä psalmi viittaa syvään nöyryytykseen, jonka hän koki filistealaisten käsissä, kun hänen oli pakko näytellä mielipuolta. Daavidinkin täytyi nöyrtyä, mutta Jumalan apu ilmestyi hänelle sitä runsaampana. Tällä tavalla psalmit opettavat meille uskonelämän perusasioita ja ohjaavat elämän tielle silloin, kun kohtalo kolhii.

Niinpä uskallan rohkaista sinua, kanssakulkijani elämän tiellä: Jumala on uskollinen ja pitää huolta sinusta. Muista, että Herran enkeli on asettunut vartioon! Ja enemmänkin: sinut on kätketty Jeesuksen veren suojaan. Hän on sinulle kilpi ja suojamuuri, hän on kallio. Sinä et horju. Sinulta ei puutu mitään. Vaikka joutuisitkin kokemaan erilaisia nöyryytyksiä, sinun elämäsi on kaikesta huolimatta siunattu. Hän kulkee rinnallasi ja on sinua lähellä sinun elämäsi jokaisena päivänä. Sinä saat häneltä kestävyyttä ja sitkeyttä jatkaa kilvoittelua. Tie johtaa määränpäähän ja kerran olet voittajana perillä.

Tulkaa, kiittäkää minun kanssani Herraa, kunnioittakaamme yhdessä hänen nimeään! Ps.34:2.