Avainsana: Opetuslapsi

Posted on

Kaipaan sinua

persikkaLapseni, minä seuraan sinua katseellani ja olen tyytyväinen näkemääni. Sinä olet oppinut palvelemaan minua ja sinusta on kasvanut sydämen kristitty. Sinä olet saanut armon kasvaa vauvakristitystä opetuslapseksi. Mutta sinulla ei ole varaa jäädä paikoillesi. Sinun tulee mennä eteenpäin. Sinun tulee palvella muita eikä elää itseäsi varten. Sinun tulee käyttää aikaa minun kanssani eikä vain ystäviesi kanssa. En halua jäädä toiseksi elokuvien ja tv:n takia. Sinun tulee varata aikaa minulle. En voi puhua sinulle, jos et hiljenny sanani ääreen. En voi lahjoittaa sinulle aarteitani, ellet elä rukoillen. Minä kaipaan sinua ja haluan seuraasi. Viihdyn kanssasi. Olet minulle rakas.

Niissä, jotka ovat minua lähellä, minun pyhyyteni tulee näkyviin, ja koko kansa saa oppia tuntemaan minun valtani ja voimani. 3.Moos.10:3.

Haluan, että sinä elät minua lähellä ja minä saan sinun kauttasi ilmaista itseäni niille ihmisille, joiden keskelle minä sinut lähetän. Sinun elämäsi tunnuslause tulisi olla: Mutta minun onneni on olla lähellä Jumalaa, minä turvaan Herraan, Jumalaani, ja kerron kaikista hänen teoistaan. Ps.73:28. Tule siis pyhäkkööni, tule rukousalttarille. Tule sanani ääreen. Etsi kasvojani, elä ensirakkaudessa. Erottaudu tämän ajan eksyttävistä hengistä, leväperäisyydestä, pinnallisuudesta ja itsekeskeisestä elämäntavasta ja antaudu minun palvelukseeni. Katso, sinä olet kutsuttu elämään pyhää elämää. Sinua ei ole kutsuttu olemaan keskiverto ihminen, joka menee virran mukana.

Katso, minä palkitsen sinut runsaasti. Minun lähelläni sinä saat olla onnellinen.

Posted on

Oletko vahva uskossa?

vahvaMeidän, jotka olemme vahvoja, on kestettävä heikkojen vajavuuksia. Emme saa ajatella vain sitä, mikä on itsellemme mieluista. Room.15:1.

Kristuksen opetuslapsina meidät on kutsuttu palvelemaan. Palveleminen voidaan ymmärtää monella tapaa väärin, sillä sana liitetään yleensä työntekoon. On olemassa palvelemista, joka ei suoranaisesti tarkoita vaivannäköä toisten puolesta. Esimerkiksi, jos joku palvelee varoillaan Jumalan valtakunnan työtä, hän palvelee antamalla. Oletko koskaan tarjoutunut maksamaan lähimmäisesi velkoja? On helppo kulkea puutteessa olevan ohi. Olen tehnyt sitä itsekin monituisia kertoja – joskus syystä, kun ei ole ollut varoja auttaa, mutta joskus vastuuni väistäen.

Entä kunnioituksen antaminen? Sekin voi olla palvelemista, sillä kohtaamme päivittäin ihmisiä, jotka eivät paljon odota – he odottavat vain, että heitä kohdellaan ihmisinä. Joskus voimme osoittautua kristityiksi vain antamalla lähimmäisellemme ihmisarvon.

Onko meillä Kristuksen mieli, kun kohtaamme syntisiä? Olemmeko muka niin kovin hyvin selvillä toisten moraalista ja maailmallisista elämäntavoista, että emme kohtele heitä kunnioittaen? Toisten palvelemista on sekin, että tiedostaessaan oman vahvuutensa, käyttää sen vahvuuden toisten vajavuuksien kestämiseen ja osoittaa hyväksyntää ihmiselle, joka on epätäydellinen – jättämällä vaikkapa hänen rikkomuksensa suurentelematta. Jos kerran olemme vahvoja, voimme kai pitää omana tietonamme lähimmäisemme heikkoudet? Voimme osoittaa palvelijan mielenlaatua puhumalla asioista Jumalalle rukouksessa eikä juoruamalla takanapäin.

Muistutan siis itseäni näissä asioissa, että voisin osoittaa palvelijan mielenlaatua ja rakastaa lähimmäistä niin kuin itseäni. Vaikeatahan se välillä on, mutta en vaadi itseltäni täydellisyyttä. Rohkaisen siis sinuakin olemaan ”vahva, joka kantaa heikkojen vajavuuksia”, sillä eihän sinultakaan täydellisyyttä vaadita. Joskus ei tarvita muuta kuin tämän yksinkertaisen kehotuksen noudattamista:

Hyväksykää siis toinen toisenne, niin kuin Kristuskin on hyväksynyt omikseen teidät, Jumalan kunniaksi. Room.15:7.