Avainsana: Päivän rohkaisu

Tänä päivänä ihmiset matkustelevat paljon. Kansainvälisen terrorismin uhka ei ole juuri vähentänyt lentomatkustusta. Mutta pelko voi iskeä kehen tahansa, kun on suunnittelemassa matkaa ulkomaille. Miten suojautua terrorismilta? Mistä löydän sen turvallisuuden tunteen, että Herra on kanssani eikä minun tarvitse pelätä?

Tässä me jokainen olemme samalla viivalla. Elämme armon varassa ja meidän täytyy uskaltaa heittäytyä uskossa armon varaan ja luottaa Herraan, joka on luvannut suojella meitä:

Et pelkää yön kauhuja etkä päivällä lentävää nuolta, et ruttoa, joka liikkuu pimeässä, et tautia, joka riehuu keskellä päivää. Vaikka viereltäsi kaatuisi tuhat miestä ja ympäriltäsi kymmenentuhatta, sinä säästyt. Ps.91:5-7.

On hyvä, jos voimme valmistella kaikkia matkojamme rukoillen. Ei ole hyvä rynnätä ja tehdä hätiköityjä päätöksiä, sillä Ei into auta, jos tietoa puuttuu, hätikkö eksyy ja kompastuu (Sananl.19:2). Kannattaa varata aikaa riittävästi ja edetä aina johdatusta etsien, sillä:

…minä johdatan heitä, kun he kulkevat rukoillen. Jer.31:9 (KR38).

Ja sitten, jos matkamme valmistelu sujuu niin, että meillä on aina sydämen rauha sisimmässämme, voimme olla varmoja, että Herra on siunannut suunnitelmamme. Voimme jättää kaiken murehtimisen ja huolissaan olemisen ja kuunnella Herran ääntä, kun hän puhuu:

Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan tietoon. Silloin Jumalan rauha, joka ylittää kaiken ymmärryksen, varjelee teidän sydämenne ja ajatuksenne, niin että pysytte Kristuksessa Jeesuksessa. Fil.4:6-7.

Mitä Herra armossaan haluaa sanoa niille, jotka etsivät johdatusta ja Jumalan tahtoa kaikissa asioissa – myös matkojen tekemisessä? Hän haluaa sanoa näin:

Olette siunattuja, kun palaatte kotiin. Olette siunattuja, kun lähdette matkaan. 5.Moos.28:6.

Kirjoitan tämän sinulle, joka olet tänä päivänä sairaana. Sairastaminen kuuluu elämän normaaliin kulkuun. Muistan kuinka itse sairastin jo pienestä pitäen ja lapsuuteni varhaisimpia muistoja on se, kun söin erästä hyvänmakuista lääkettä anemiaani.

Jeesuksestakin sanotaan, että: Hyljeksitty hän oli, ihmisten torjuma, kipujen mies, sairauden tuttava, josta kaikki käänsivät katseensa pois. Halveksittu hän oli, me emme häntä minään pitäneet. Ja kuitenkin: hän kantoi meidän kipumme, otti taakakseen meidän sairautemme. Jes.53:3-4.

Uskovan ihmisen sairastaminen ei ole merkki siitä, että kyseisen henkilön uskonelämässä olisi jotakin vikaa. Sairaus ei ole rangaistus. Joissakin hengellisissä piireissä, mm. uskon sanan liikkeessä, saatetaan edellyttää, että Jumala parantaa kaikki sairaat. Sitten jos niin ei tapahdu, vika on tietenkin sairaassa itsessään. Häneltä kun puuttuu uskoa.

Eräässä kohdassa kerrotaan, että Jeesuskin sairasti julkisen palvelutyönsä aikana (Luuk.4:23). Paavali, jonka kautta moni parantui, joutui jättämään Trofimoksen sairaana Miletokseen (2.Tim.4.20). Paavali itse kärsi sairaudesta, jota ei tarkemmin määritellä (Gal.4:13).

Ymmärrämme siis, että sairaus kuuluu elämään ja ymmärrämme myös, että Jumala voi parantaa sairaan. Sairaus voi vetää ihmisen lähemmäksi Jumalaa. Näin Jumala voi kääntää pahan hyväksi. Hän voi myös sairauden kautta kasvattaa ihmisen uskoa:

Sen tähden me emme lannistu. Vaikka ulkonainen ihmisemme murtuukin, niin sisäinen ihmisemme uudistuu päivä päivältä. 2.Kor.4:16.

Moni sairaus, joka on tullut osakseni tai perheeni jäsenen osaksi, on ollut uskon koetus – vaikea sellainen – mutta myös sairaudesta selviytyminen on ollut uskon vahvistumiseksi. Luottamusta Jumalaan on taottu kuumien ahjojen kautta Jumalan sanan vasaran alla, Kristus-alasimella, mutta jälkeenpäin se on aina tuntunut arvokkaalta kokemukselta.

Vaikka kuritus ei sitä vastaan otettaessa koskaan tunnu iloiselta vaan ikävältä asialta, se lopulta antaa näin valmennetuille hedelmänsä: rauhan ja vanhurskauden. Hepr.12:11.

Ole turvallisella mielellä, Herra parantaa sinut. Hän huolehtii, että sinä tulet terveeksi jälleen.