Herra vastasi minulle: – Kirjoita näky niin selvästi tauluihin, että sen voi vaivatta lukea. Näky odottaa vielä toteutumistaan, mutta määräaika lähestyy joka hetki, se hetki tulee vääjäämättä. Jos se viipyy, odota, näky toteutuu varmasti ja ajallaan. Hab.2:2-3.
Näky ja sen toteutuminen on pitkä prosessi ja jokaisen näyn saajan tulisi aktiivisesti pyrkiä näkynsä toteuttamiseen. Me kristityt uskomme joskus liikaakin siihen, että kaikki hoituu, kun odotamme kädet ristissä. Habakuk tuskin tarkoitti, että ”ollaan vaan ku ellun kanat” – ja haudotaan, mitä on munittu…
Kyllä odottaminen kuuluu asiaan, kyllä rukoileminen kuuluu siihen. Mutta kun on aika ottaa ensimmäinen askel näyn toteuttamiseksi – sen tuomiseksi ajatuksen asteelta näkyvään maailmaan – vaaditaan uskoa. Joskus se usko on todella heiveröistä ja pienet kokeilut alkeellisia, mutta: …kuka pitää halpana pienten alkujen päivän, kun nuo seitsemän Herran silmää, jotka tarkastavat koko maata, iloitsevat nähdessään luotilangan Serubbaabelin kädessä? Sak.4:10 KR33.
Jostain on lähdettävä liikkeelle. Minäkin tein ensimmäisen nettijulkaisuni joskus viime vuosituhannen puolella ja se ei ensi alkuun näkynyt selaimessa, vaan se alkoi lataantua takaisin koneeseeni. Piti korjata asiakirjan tyyppiä ja sen jälkeen se näkyi selaimessa. Silloin oli tarpeen kirjoittaa kaikenlaista koodia, nykyään kuka vaan voi perustaa nettiin blogin, joka hyödyntää tekniikan uusimpia saavutuksia harrastelijan taidoillakin. Virheitä tulee, mutta jos niitä pelkää, ei pääse mihinkään. Sinun näkysi voi olla hyvin erilainen etkä joudu tappelemaan tekniikan kanssa, mutta alkuun pääseminen voi olla sinunkin näkysi toteuttamisessa suuri haaste. Onneksi into korvaa paljon osaamisen puutetta, jotta alun hankaluuksista päästään eteenpäin.
Matkan varrella uskon merkitys korostuu. Jotta voi toteuttaa näkynsä kokonaisuudessaan, on kasvettava uskossa. Tietyn taipaleen pääsee eteenpäin suhteellisen vaivatta, mutta sitten tulee eteen haasteita, jotka vaativat kasvamista uskossa, uudelle tasolle pääsemistä. Näissä uudistumisen haasteissa jäämme joskus polkemaan paikallamme, emme pääse eteenpäin, asiat junnaavat, takapakkiakin voi tulla.
On turvallista tietää, että tämä kaikki on normaalia, se kuuluu jokaisen näkyään toteuttavan ohjelmaan. Jumala tahtoo, että me kasvamme, muutumme työn vaatimusten mukaan, uudistumme ja saamme uudenlaisen voitelun aika ajoin. Meidän tulee ikään kuin päästä välillä huoltoasemalle tankkaamaan ja sitten taas liikkeelle uusin voimin. Kannattaa siis hyväksyä pysähdykset matkan varrella, pitkätkin lepotauot. Niiden tarkoitus ei ole haudata näkyämme lopullisesti, vaan siementää se uuteen kasvuun.
Minä istutin, Apollos kasteli, mutta Jumala on antanut kasvun. Niin ei siis istuttaja ole mitään, eikä kastelijakaan, vaan Jumala, joka kasvun antaa. 1.Kor.3:6-7.
Usko kasvuun 