Onko elämäsi pelkkää surkeutta?

palmujaSinusta voi tuntua, että elämäsi on täynnä surkeutta. Jaakob joutui elämään keskellä koettelemuksia. Hän pakeni veljensä vihaa enonsa Labanin luo, joka petkutti häntä. Vaimon saadakseen hänen piti raataa parikymmentä vuotta ja senkin jälkeen lähteä karkuun kuin rikollinen. Kanaanin maassa hän ei saanut rauhaa, kun lapset riitelivät paikallisten asukkaiden kanssa ja järjestivät verilöylyn. Taas hän joutui pakenemaan ja sillä matkalla hänen vaimonsa kuoli.

Kun hän pääsi vähän asettumaan, hänen poikansa Joosef katosi. Kävi ilmi, että villipeto oli hänet raadellut. Sitten tuli nälänhätä ja poikien piti lähteä kerjuulle Egyptiin. Sinne piti tehdä toinenkin matka ja oli pakko lähettää myös Benjamin pois. Minun elämäni on pelkkää surkeutta! (1.Moos.42:36), Jaakob valitti.

On helppo ymmärtää, että hän koki niin. Jumala koetteli häntä enemmän kuin näyttää kohtuulliselta. Mutta mitä tapahtui, kun pojat palasivat Egyptistä: Joosefin veljet lähtivät Egyptistä ja saapuivat Kanaaninmaahan isänsä Jaakobin luo. He kertoivat hänelle: ”Joosef on elossa! Hän on koko Egyptin maan valtias!” Mutta Jaakobin mieli oli turtunut eikä hän uskonut heitä. Vasta kun he kertoivat kaiken, mitä Joosef oli heille sanonut, ja kun Jaakob näki vaunut, jotka Joosef oli lähettänyt häntä hakemaan, hänen henkensä elpyi. 1.Moos.45:25-27.

Jaakobin elämä sai uuden piristysruiskeen hetkellä, jolloin hänen uskonsa oli katkeamispisteessä. Jos sinun uskosi on tänä päivänä loppuun käytetty ja kestävyytesi on koetuksella, toivo hiipunut, haluan rohkaista sinua uskomaan kuitenkin. Jaksa vielä vähän ja sinnittele, ethän tiedä, minkä avun Herra antaa ja minkä yllätyksen hän on järjestänyt. Hän voi uudistaa elämäsi perin pohjin. Sinunkin henkesi voi elpyä, sinä saat kokea lohdutusta, joka saa sinun elämänhalusi palaamaan. Sinä voit vielä iloita ja nauraa, hyppiä onnesta. Uskotko sen?

Mieti, minkälaiset ”vaunut” sinua pitää lähettää noutamaan, että elämäsi elpyisi.

Etsikää Herran kasvoja

etsikaaSydämeni muistaa sinun sanasi: ”Etsikää minun kasvojani.” Herra, minä tahdon etsiä sinua (Ps.27:8).

Jumalan kasvojen etsiminen on kristitylle ihmiselle elintärkeä taito. Vaikka emme aina osaa edes kuvata sitä. Muistan, kuinka lapsena opettelin ajamaan pyörällä ja isoveljeni osasi jo. Olin veljelleni kiukkuinen, koska hän ei selittänyt minulle, miten hän pysyi pystyssä. Jumalan kasvojen etsiminen on vähän samanlainen taito kuin pyörälläajo – vaikea selittää. Sen joko osaa tai ei osaa. Hengelliselle ihmiselle on luontaista kääntyä Jumalan puoleen, rukoilla ja mietiskellä sanaa, odottaa Herraa. Oikeastaan sitä tekee koko valveillaolonsa ajan. Intensiivisen työnkin aikana voi huokailla Herran puoleen. Psalminkirjoittaja toteaa: Herra, Jumalani, pelastajani, päivällä minä huudan sinua avuksi, yölläkin käännyn sinun puoleesi. Ps.88:1.

Monet, jotka ovat näin etsineet Herran kasvoja ja rukouksen hengessä viettäneet päivänsä – joskus jopa yönsä – ovat saaneet kokea, kuinka Jumala vastaa. Hän voi vastata yhtäkkiä ja yllättää täysin. Vastaus voi olla niin erikoinen ja odottamaton, että se jättää meidät hetkeksi ymmälle. Mutta sillä tavalla tulemme osalliseksi todellisesta viisaudesta, aidosta johdatuksesta, yliluonnollisesta huolenpidosta.

Minä rukoilen, että Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala, kirkkauden Isä, antaisi teille viisauden ja näkemisen hengen, niin että oppisitte tuntemaan hänet… Ef.1:17.

Käänny siis tänäänkin Jumalan puoleen ja odota, mitä Herra puhuu. Hän haluaa kääntää kasvonsa sinun puoleesi ja puhua sinulle. Hänen sanoissaan on voima luoda uutta elämää, niissä on kestävä kallio jalkojesi alle, niissä on vastaus sinun ongelmaasi, niissä on pelastus: Hän puhuu sinulle, ja niiden sanojen voimasta sinä pelastut, sinä ja koko perhekuntasi. Ap.t.11:14.