Kiviä ilmassa?

Juutalaiset alkoivat taas kerätä kiviä kivittääkseen Jeesuksen. Joh.10:31.

Jeesus joutui maanpäällisen elämänsä loppupuolella vihamielisten ihmisten maalitauluksi. Häntä vainottiin ja hänen elämäntyötään häirittiin. Hän ei saanut rauhallisin mielin enää saarnata temppelin käytävillä, vaan häneen kohdistettiin fyysistä uhkaa. Kaikki tämä vaino huipentui sitten ristiinnaulitsemiseen. Näemme kuitenkin, että Jeesus vetäytyi välillä rauhallisempaan paikkaan:

Juutalaiset yrittivät taas ottaa Jeesuksen kiinni, mutta hän ei jäänyt heidän käsiinsä. Jeesus meni jälleen Jordanin toiselle puolelle, sinne missä Johannes aluksi oli kastanut kansaa. Hän jäi sinne joksikin aikaa… Joh.10:39-40.

Oletko sinä joutunut kokemaan ihmisten vihamielisyyttä? Joskus sössimme ihmissuhteissa ja joudumme omasta syystä selkkaukseen, mutta toisinaan joudumme ahdinkoon, koska palvelemme Herraa ja seuraamme häntä ristin tiellä. Saatamme huomata, kuinka tilanteemme kärjistyy samalla tavalla kuin Jeesuksenkin kohdalla. Alamme pelätä, miten oikein selviämme ihmisten vihasta. Kuinka tämä kaikki päättyy?

Niin, ristin tie päättyy ristille. Mutta yhdestä syystä emme ole silti epätoivoisia. Rohkeutta meille antaa tietoisuus, että Jeesus on kulkenut ristin tien alusta loppuun. Saamme seurata häntä hänen askelissaan, pitää hyvän omantunnon ja elää hengen täyteydessä. Muistamme kuinka Paavali ja kumppanit ylistivät Jumalaa vankityrmässä Filippissä, kun heidät oli ensiksi perusteellisesti piesty.

Keskiyön aikaan Paavali ja Silas rukoilivat ja laulaen ylistivät Jumalaa, ja toiset vangit kuuntelivat heitä. Ap.t.16:25.

Jos saamme sen armon, että jaksamme kärsimyksemme keskellä kiittää Jumalaa ja ylistää Herraa muiden kuullen, meidän uskollamme on suuri todistusvoima. Ihmiset kuuntelevat uskovia, jotka maksavat uskostaan hinnan. Jumala avaa ihmisten korvia, kun me laitamme kaiken luottamuksemme Herraan Jeesukseen.

Ollaan siis rohkeita. Ollaan päättäväisiä. Älkäämme arkailko, kun kivet lentävät. Olkaamme kiitollisia, kun saamme kokea samoja asioita kuin Mestarimme.

Älä yhtään pelkää sitä, mitä joudut kärsimään… Ole uskollinen kuolemaan asti, niin minä annan sinulle voitonseppeleeksi elämän. Ilm.2:10.

Hengen autopilotti

Jumalan lupaus, että pääsemme hänen lepopaikkaansa, on vielä täyttymättä, eikä yksikään teistä saa jäädä taipaleelle. Hepr.4:1.

Lentokoneissa on ns. pitot-putki, joka mittaa koneen nopeutta. Se on tärkeä autopilotin apulainen. Kaikissa nykyaikaisissa lentokoneissa on autopilotti, joka lentää konetta matkalennossa. Ihmisen tarvitsee vain valvoa mittareita ja puuttua asioihin lähinnä vain nousujen ja laskujen aikana. Joskus autopilotti menee pois päältä ja lentäjien on tartuttava ohjaimiin. Näin kävi eräällä Air Francen lennolla vuonna 2009. Nopeutta mittaava pitot-putki oli jäätynyt ja antoi virheellistä tietoa autopilotille. Kun perämies tarttui ohjaimiin, hän totesi koneen menettävän korkeutta ja nosti nokkaa. Lentokoneen nopeus hidastui ja se kynti taivasta nokka ylhäällä samalla kun se sakkasi ja pudotti korkeutta. Lentäjä ei osannut painaa nokkaa alas ja kun hän viimein ymmärsi niin tehdä, kone iskeytyi mereen. Yli kaksisataa ihmistä kuoli.

Voimme taivastella pilotin huonoa lentotaitoa, mutta samalla tulla kiusallisen tietoisiksi siitä, että olemme itse pilotteina oman elämämme ohjaamossa. Jos emme osaa ohjata elämäämme, joka lentää niillä siivillä, jotka olemme saaneet, sen uskon varassa mikä meillä on, olemme pulassa. Voimme kysyä, onko kaikki hoksottimet kunnossa, toimiiko oma arviointikyky riittävästi, riittääkö elämäntaito kaikkeen siihen, mitä uskossa vaeltaminen ja siinä säilyminen – terve usko ylipäätään – vaatii. Osaanko siis lentää näillä uskon siivillä, kantaako tämä usko päämäärään asti?

Olemmehan nähneet liian monia, joiden uskonelämä on sakannut, niitä joiden uskonelämä on ajautunut haaksirikkoon.

Ensimmäinen ongelma Air France 447:n kohdalla oli jäätyminen. Huomaammeko me, jos uskomme kylmenee, jos ensirakkaus hiipuu? Viivymmekö liian paljon paikoissa, joissa ei ole lämpöä eikä aurinko paista? Emmekö osaa sytyttää nuotiota, jos meitä paleltaa? Olemmeko ajautuneet tuomitsevien ja kovasydämisten ihmisten kanssa jäälautoille? – Olen joutunut itse kiinnittämään huomiota näihin ympäristöasioihin omassa elämässäni ja ottamaan etäisyyttä frozen-uskoviin, frozen-pastoreihin ja frozen-seurakuntiin. Koko maailma on nyt ihastunut tähän frozen-muotiin. Joskus tuntuu, että olen joutunut niin kylmään maailmaan, että en tahdo millään pysyä lämpimänä.

Kun kylmä kangistaa ja vauhti hidastuu, on tärkeää pysyä nöyränä. Jos nostaa nokkaa ja yrittää jollain hampaat-irvessä-suorittamisella selvitä, on sakkaaminen lähellä. Pitää muistaa, että kuljemme Herran jalanjäljissä. Jeesus sai kohdata syvenevää vihaa, ihmisten yhä häijymmäksi käyvää arvostelua. Ihmisen Pojan täytyy kärsiä paljon. Kansan vanhimmat, ylipapit ja lainopettajat hylkäävät hänet… Luuk.9:22. On lohdullista tietää, että olen sitä lähempänä Herraa, mitä enemmän kohtaan vihamielisyyttä. Ristin tien kulkijaa rohkaisee kaikki, missä voi todeta joutuvansa kestämään samoja vastuksia kuin Jeesus itse. Ne vastukset eivät enää välttämättä tule maailman taholta, vaan uskovien keskeltä ja omaistenkin kautta. Missään ei profeetta ole niin väheksytty kuin kotikaupungissaan ja omassa kodissaan. Matt.13:57.

Nöyrä mieli on siis tarpeen, mutta sen saa vain Jeesukselta. Aidosti nöyräksi pääsee vain elämällä lähellä Herraa. On hyvä osata painaa nokkaa alemmas, suunnata katse maahan ja jättää uhmakkuus sikseen. On hyvä osata sanoa publikaanin tavoin: Jumala, ole minulle syntiselle armollinen! Luuk.18:13.

Kuinka siunattu asia uskonelämän onnistumisen kannalta onkaan Hengen läsnäolo. Hän on paras mahdollinen autopilotti, hän osaa pitää minut tasapainossa, hän osaa suunnistaa, hänen ohjatessaan ei uskoni sakkaa. Hänen ohjelmansa on kirjoitettu Jumalan sanan mukaiseksi ja hän ei suuntaa suoraan ukkospilveen. Hän osaa lentämisen taidon ja hän väistää vaaranpaikat. Viisaan opetus on elämän lähde, se ohjaa ohi kuoleman loukkujen. Sananl.13:14.

Niinpä sinäkin saat tänä päivänä uskoa elämäsi luottavaisin mielin Herran käsiin. Sinä saat kulkea turvallista tietä, suunnistaa oikein ja päästä kohti määränpäätä. Ristin tiellä voi monenlaisia myrskyjä tulla vastaan, mutta Herra on sinun kanssasi kaikissa myrskyissäkin. Silloin suuri pelko valtasi heidät ja he kyselivät toisiltaan: ”Mikä mies tämä oikein on? Häntähän tottelevat tuuli ja aallotkin.” Mark.4:41. Ja jos risti painaa, vaikeudet ovat ylivoimaisia, Raamatun sana lujittaa uskoasi: Minä taas en ikinä tahdo kerskailla mistään muusta kuin meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen rististä. Siinä on maailma minulle ristiinnaulittu ja minä maailmalle. Gal.6:14.

Kantakoon uskosi taivaaseen asti – Jumalan avulla. Emme ole lopultakaan itsemme varassa, Jeesus meidät pelastaa. Hän antaa armonsa, hän on uskollinen! Ps.57:4. Hän levittää siipensä yllesi, ja sinä olet turvassa niiden alla. Hänen uskollisuutensa on sinulle muuri ja kilpi. Ps.91:4.